Keskiviikko ja + 30 astetta ja ratsastamaan pitäisi mennä. No huhhuh, mutta eikun tallille ja roniponia hakemaan laitumelta. Laidunkin mukavan, varmaan lähes 1 km matkan päässä. Jos olisi pystynyt, niin olisin toki mennyt myöhemmin illalla ponin selkään, mutta tälläkertaa ei pahemmin vaihtoehtoja ollut. Toisaalta, ei se kuumuuskaan, vaan ne paarmat. Ne häiritsivät sekä ratsastajaa, että ponia, koko selässäolon ajan. Ihanaa kun poni on kimo.
Päätin sitten, että mennään kuumuuden nujertamina kevyesti humputellen. Paljoa en vaadi ponilta enkä itseltänikään. Satulaakaan en viitsinyt ottaa. Toisaalta, en halunnut koko ratsastushousujen olevan valkoisten karvojen ja hien peitossa, joten päätinpä ottaa satulahuovan ja loimivyön ja ai että kuulkaas me oltiin tyylikkäitä! Oikeen vihreä satulahuopa ja punainen loimivyö... Voiko tyylikkäämppää pariskuntaa olla. Kaiken päälle kuski päätti vielä heittää kengät veks, joten oltiin varmaan ihan sunnuntairatsukon näköisiäkin.
Kuuma oli ja hiki tuli, mutta hauskaakin oli. Kun oli ensin vähän tehtykkin jotain, varmistettu ponin olevan kuulolla ja kaikki läpi testailtiin vähän länkkärityyliä. Pitkillä ohjilla ravia, kääntämisen koittamista ja jne. kaikkea hauskaa. Hyvä kun en tippunut selästä kun rupesi itseäkin huvittamaan niin paljo. No pääasia että hauskaa oli. Näin tälläkertaa, ehkä kohta toivottavasti viilenee vähän ja pääsee taas treenailemaan. Itseasiassa sunnuntaina Idan kanssa ollaan valmennukseen menossa, jotenka siitä tulee varmasti aika kattavaa postausta tekstin kannalta. Kuvista en kyllä lupaa sitten mitään.
 |
| Muodikkuuden ja upeuden ilmentymä! |
Ja kuvissa saitte jälleen nauttia upeasta kännykkälaadusta! Kiittäkäämme rakasta halpiskännykkääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti