Kädet ylös!

Terveppä terve ratsastuskoululta jälleen. Tunti lyhyesti.

ei, en osaa keventää könöttämättä...

Perjantai. Listassa lukee jälleen Kroko, menoksi siis, poni mukaan ja kentälle. Tunnin aiheena temponlisäykset, niissä istuminen ja pohkeeseen vastaaminen (ounou meidän kilpikonnaponilla). Tämän lisäksi minä sain treenata oikeaa käsien asentoa lausahduksen "Annika, nyt semmoiset kisakädet" myötä.  Nyrkki kantoon kunnolla siis.

Mikä oli positiivista, että vaikka alkuun sain tosissani keskittyä niihin käsiin, niin loppujenlopuksi onnistuin pitämään ne hyvässä asennossa lähes koko tunnin. Tämän lisäksi onnistuin vielä pitämään itseni aikasta suorassa, minulla kun on tuota taipumusta lievään takakenoon. Tosin alkuun oli sekä ponin, että ratsastajan mielestä, yhtä outoa ne korkeat kädet, jotenka oikeanlaisen tuntuman ja rentouden hakemisessa meni hetki.

Itse temponlisäykset olivat valitettavasti suht säälittäviä. Poni kyllä venytti askelta, oli positiivista ettei tullut ompelukoneravia, mutta ei milläänmuotoa riittävästi. En saanut siitä irti sitä, mitä muutamalla muulla tunnilla on saatu aikaan. Tämän vastapainona onneksi laukannostot olivat hyviä, puolet suoraan merkistä takaosa hyvin alla. Toinen puoli sitten lähti vähän myöhään, mutta muuten itse nosto ihan siisti.

Kokonaisuutena siis sinneppäin. Nyt pitää muistaa Ronin ja Idan kanssa harjoittaa noita käsiä ja omaa suoruutta, että saadaan ne hallintaan ja selkäytimeen. Olisi vihdoin kiva saada varsinkin nuo kädet kuntoon, kun niistä on niin pitkään toitotettu. Mikäköhän ihme muhunkin on iskenyt kun en ole saanut itseäni otettua niskasta kiinni! Minä joka olen aina kaikkien pikkuvirheidenkin kanssa niin perfektionisti, mitään ei saisi olla pielessä (vaikka kaikessa mitä tekee yleensä on jotain). Nyt siis motivaatio kohdilleen ja treenaamaan!

Kuvat valitettavasti parin kuukauden takaa.