Kisakuvauskausi viimein korkattu 22.3 Ypäjällä hallikenttäkilpailuissa

Vihdoin ja viimein pääsin myös minä korkkaamaan tämän kauden kisakuvaukset, kun suunnistettiin Marin kanssa kohti Ypäjää. Hallikenttäkisoihin kävi siis matkamme, ja itseasiassa tämä oli ensimmäinen kerta kun maastoesteitä missään kisoissa pääsen kuvaamaan. Suunnitelmissamme oli olla paikanpäällä heti 8 aikaan, kuvata ensin koulukoe ja tämän jälkeen pienen tauon jälkeen suunnata kohti Haimihallia, jossa maastokoe pidettäisiin. Aamun aikainen lähtö kuitenkin hiukan painoi molempien silmiä ja olimme paikalla puolisen tuntia myöhemmin mitä alkujamme ajattelimme. Oli muuten hauska nähdä kuvaajakaveriani pitkästä aikaa, kesät kun kierretään melkein aina lähes samoissa kisoissa, mutta näin talvisin tulee nähtyä huomattavasti vähemmän.

Kuvaaminen lähti liikkeelle ihan kivasti, huolimatta "muutamista" mä en osaa- kommenteista. Tämä on alkukaudesta aika yleinen kommentti. Oikeastaan läpi koko kauden sitä tulee aika paljon hoettua. Toinen suosittu lausahdus suustamme taisi olla: "miten sä tommosen sait", sekä "mikä iso-arvo sulla nyt on, entä nyt, entä nyt" "entä noi muut asetukset". Kaikesta säätämisestä huolimatta kummankin kuvat taisivat onnistua aika kivasti, Ypäjältä kun löytyy sen verran mukavasti valaistut maneesit!

Ilman pientä lisäsäätöä ei päivä toki mennyt ohitse. Minun ainainen huoleni akkujen kestosta iski taas niskaan, samalla lailla kuin muistukortista loppuva tila (uudet akut ostoslistalla..). Onneksi yhdessä näistä kolmesta maneesista on pistorasiat, koulukokeen jälkeen suuntana oli siis virtalähde. Siitä sitten akku laturiin, katseltiin muutama viimeinen esteitä suorittava ratsukko ja sen jälkeen... kyllävain, Annika the true kuvaaja kaivoi laukkujensa kätköstä läppärin esiin, jotta sai muistikortinsa tyhjennettyä. Hieman se siinä nolotti repiä isoa läppäriä syliin keskellä maneesia, kun muutenkin oli jo akut laturissa ja tavarat leviänä. Marin pienellä tsempillä tästäkin kuitenkin selvittiin ja pääsin lähtemään maastokokeelle tyhjän muistikortin kanssa! Parempi tosin varmaan tottua tuohon läppärin mukana kantamiseen, se helpottaa kuvien jälkityöstöä todella paljon kun ne kuvat saa päivän aikana jo koneelle.

Kokemuksena reissu oli hieno, juurikin siitä syystä, etten ennen ollut maastoesteitä päässyt kuvaamaan oikein missään muodossa. Kerran taisin yhden yksittäisen ratsukon maastoestetreenejä kuvata viimevuonna, mutta siihen se oikeastaan sitten jäikin. Kiinnostusta on ollut, muttei tilaisuuksia. Saas nähdä tuleeko tänävuonna tilaisuuksia edes tätä enempää, kisaviikoille olisi periaatteessa voinut lähteä, mutta kesätöiden takia viikkoisin ei mihinkään keskellä päivää pääse irtoamaan. Mutta ei nyt huolehdita siitä, vaan kuvien pariin!

Itse kuvaamisesta sen verran, että perinteisten liike ja hyppykuvien lisäksi tuli nappailtua vähän lähikuvia, ja yhden/kaksi "kertovampaa" kuvaa. Vaikeaahan tuo maneesiolosuhteissa oli, mutta muutamat sain onnistumaan ihan kiitettävästi. Vieressä näistä yksi suosikkini, kaikessa omituisuudessaan. Ratsukko odottamassa lähtövuoroaan toisen suorituksen aikana.

Lisää kuvia kisoista näkee täältä: 22.3 Ypäjä, Hallikenttä

Löytyykö omia suosikkeja joko tästä blogitekstistä tai gallerian puolelta?

Ja Marin kuvat muuten bongaat täältä!

Vroom vroom! vauhtia nähtiin, onneksi vaarallisia tilanteita ei niinkään.

Päivän aikana otin myös todella monia laskeutumiskuvia, omaan silmään ne ovat maastoradoilta kivoja. Tämä nyt ei niistä ihan mikään ykkönen, mutta ok tämäkin.

Molempien suosikkieste! Siihen siivilöityi kattoikkunasta valo todella kivasti ja siitä tulikin valoisimmat kuvat

Esteelle menossa...

Pääkuvaa radalta. Vähän erilaista tosin

Tämä oli yksi ehdottomasti suosikkihevosistani! Mikä liike, wau.

Aina pitää muistaa kiittää!

Tässä alimmaisena myös yksi suosikkejani, siitä tuli aika hauska kokonaisuus väreineen päivineen.