Silver linings

Omasin taas kerran idean. Otetaan musta hevonen, pistetään se pimeään paikkaan ja valaistaan takaatapäin, jotta saadaan hevosen reunat valoisiksi. Jenni lupautui lainaaman Riksua malliksi, joten sovittiin kuvausaika erääksi perjantaiksi.

Fiksuna ihmisenä ajattelin, että nyt otetaan päivän hyötyliikunnat samalla kertaa ja varmistelin, että kotona on pyörä käytettävissä. Meiltä kun ei kuvauspaikalle ollut kovin pitkä matka, sen olisi pyörällä huitaissut 15 minuuttiin. Ajattelin kuitenkin lähteväni hyvissä ajoin, etten vain ole myöhässä. Lopputulos: ei se auttanut... Kun piti lähteä ja rupesin noutamaan pyörää varastosta oli siitä molemmat kumit puhki. No eihän sellaisella voi ajaa! Soittelin siinä sitten eteenpäin kyselläkseni pumppua, jolla voisin täytellä renkaat. Sain vastaikseksi että ota se toinen pyörä, meidän isän pyörä, kyllä sulla siihen jalat yltää. No, minäpä tätä pyörää sitten ulos raahaamaan ja matkaan. Samantien kuitenkin kävi ilmi, että tästäkin ilmat pihalla, muutama sata metriä pyöräilyä ja olin jo ihan naatti. Enkä edelleenkään ollut tietoinen pyörän pumpun sijainnista. Kun pyörä ei kulje mihinkään ja omat varpaat juuri ja juuri yltää polkimiin, kävi selväksi että tulen olemaan myöhässä. Paljon. Onneksi sain Jenspan kiinni, jotta sain ilmoitettua että tulen myöhässä, paljon. Lopulta olin paikalla noin puolituntia myöhemmin kun alunperin ajateltiin.

Paikalle päästyäni totesin, että kiva idea, mutta toteutus ontuu jälleen kerran. Koitettiin josko kahden puhelimen taskulampuilla saataisiin luotua sen verran takavaloa kuin kuva tarvitsisi. Ei onnistunut, mitään ei näkynyt koko kuvasta. Tuuri kävi kuitenkin, tallilla oli sellainen rakennustyömaillakin käytetty jalallinen lamppu. Tämä viriteltiin hevosen taakse ja uusi yritys käyntiin!  Tälläkertaa kuvaamisesta tulikin jo jotain, ei ihan sellaista kuin odotin, mutta sinnepäin jokatapauksessa. Lopuksi kuvasin vielä parivaljakon ratsastelua.

Täytyykin sanoa suuri kiitos Jennille, joka uskaltautui lähtemään mukaan vaikken yhtään tiennyt mitä olen tekemässä! Mutta näinhän sitä parhaiten oppii.

Löytyikö omaa suosikkia?