Voltteja ja raviväistöjä

 

Perjantaina oli normaalin ratsastuskoulutunnin sijasta valmennus Idan kanssa. Kyseessä oli siis kouluvalmennus. Päästiin aloittamaan hieman myöhässä, mikä oli tällä kertaa hyväkin juttu, muuten oltaisiin kastuttu aivan jäätävässä kaatosateessa. Meillä meni itseasiassa yllättävän hyvin ja saatiin kommentteja muutamista pikkuasioista.

 

Aloiteltiin tunti normaaleilla ravivolteilla, muutaman tehdyn voltin jälkeen saatiin kehuja, että nyt tuli hyvännäköinen voltti, mutta ravi hieman hiipui voltin loppuakohden. Seuraavalla kerralla pyysinkin voltilla sitten hieman lisää ravia ja parani sen verran, että itsekkin tunsin veron. Näitä tehtiin molempiin suuntiin, ja oikeastaan ilman minkäänlaisia ongelmia.

 

Jo tässä vaiheessa tuntia valmentaja kiinnitti huomiota hieman liian pitkiin ohjiini. Niitä sain sitten aina silloin tällöin tunnilla lyhennelläkkin. Jostain syystä ohjat pääsevät aina liukumaan käsistäni, oikean käden yhden syyn tiedän; nyrkkini ei pysy kiinni. Vasen taas pysyy paremmin kiinni, mutta silti ne ohjat aina jotenkin sieltä karkailevat.

 

 

Ravivolttien jälkeen ruvettiin tekemään hieman pohkeenväistöjä uralle. Itse väistöpätkä oli hyvin lyhyt, irtosimme vain muutaman metrin uralta ja siitä sitten väistö takaisin uralle. Alkuunsa en huomannut ollenkaan ratsuni olevan vinossa, mistä syystä väistökään ei lähtenyt sujumaan kovinkaan hyvin. Tästä sain sitten huomautuksen ja kun maltoin suoristaa Idan tarpeeksi hyvin ennen väistöä, rupesivat ne väistötkin menemään sujuvammin sivulle. Oli aika kummallista huomata, etten itse tajunnutakaan hevosen olevan vino. Täytyy tulevaisuudessa koittaa kiinnittää siihen lisää huomiota.

 

Nyt en enää muista tultiinko volttikahdeksikkoa pituushalkaisijalla väistöjen vai ravivolttien jälkeen. No jokatapauksessa se onnistui meiltä aikasen hyvin, saatiin positiivista palautetta volttien samankokoisuudesta ja tasaisuudesta. Suoristuskin volttien välissä onnistui suhteellisen hyvin.

 

Laukka aloitettiin ensin molempiin suuntiin ympyrällä. Kun kaikkien laukka oltiin saatu suht kuntoon, meillä haettiin pitkälti hieman aktiivisempaa laukkaa, aloitettiin tehtävä laukkaa volttikahdeksikolla käynnin kautta vaihdolla. Alkuun tulin Idan kanssa ensimmäisen voltin ihan ok, hieman hiipui voltin loppuosassa, käyntiinkin siirtyminen onnistui, mutta seuraavan laukan nosto ei ihan nappiin. Laukasta olisi kuulunut mennä ensin muutama askel suoraan ja sitten vasta uusi voltti toiseen suuntaan. Hupsis, lähdin kääntämään heti laukannostosta.. No onneksi seuraavalla yrityskerralla paremmin ja muistin mennä pari askelta suoraankin.

 

 

Tämän jälkeen olikin sitten enää loppuravit. Itse olin myös erittäin tyytyväinen istumiseeni. Pitkään aikaan ei ollut idan selässä istuminen tuntunut yhtä helpolta ja vaivattomalta. Pystyin keskittymään muuhunkin, että ehkäpä se alkaa olla jo aika hyvä merkki. Jalatkaan eivät huitoneet aivan holtittomasti ympäriinsä!

 

Muistilistassa tästä eteenpäin ovatkin nyt sitten:

~ tarkkaile ohjien pituutta ja tuntumaa

~ tarkista hevosen suouus

~ Laukan ja ravin aktiivisuus

Noissa asioissa kun tuli melkeen eniten virheitä, yksinkertaisia asioita mutta erittäin tärkeitä saada kuntoon.

 

Ensiviikolla onkin tiedossa yksityisvalmennus idan kanssa.. Vähän jännittää, tavataan taas uusi kouluvalmentaja. Tämä tosin valmentanut idaa piiiiitkän aikaa, jotenka tuntee hevosen hyvin ja saan varmaan jotain tosi hyviä vinkkejä sen kanssa.