Suokin ja shettiksen pääkuvia

Kuten edeltävässäkin postauksessa, oli näissäkin kuvissa ongelmana hyvin kova keväinen auringonvalo, joka paistoi suoraan sivusuunnasta. Lisäksi epäilin mustan hevosen kuvaamista näin kirkkaalla säällä. Pohdin tuleeko karva kiiltämään ns. liikaa, niin että se melkein sattuu kuvissa silmiin. Pienillä säädöillä sain kuitenkin hillittyä tuota karvan hohtoa ja kuvista suht järkevän näköisiä.

Toiseksi ongelmaksi muodostuikin sitten ovenkarmeista tuleva varjo. Kun aurinko paistaa niin näkyy tällaisetkin selkeämmin, ja epämääräisiä varjoja tulee vähän vahingossakin jos hepo ei ihan haluaisi pysytellä paikoillaan joka hetkessä. Onneksi muutaman kuvan ajaksi saatiin tamma ohjattua sopivaan kohtaan, jolloin ei tuo seinän varjokaan langennut näkyvästi kuvaan. Tuossa yhdessä se nyt näkyy, mutta siinä hevosella niin kiva ilme, että oli pakko julkaista. Kokonaisuudessaan olen lopputulokseen aika tyytyväinen. Omaan silmään kuvat näyttävät suhteellisen tasapainoisilta, ja hevonen erottuu mustasta taustastaan yllättävänkin hyvin, vaikka on tuommoinen mustanharmaa itsekkin. Eikö muuten olekkin kaunis suokkitamma?

Tämän suokkitytön lisäksi kuvattiin hieman suloista shetlanninponia. Väriltään tämä kaveri oli edellistä huomattavasti helpompi, tosin mataluutensa takia meinasi taustalle jäädä hieman liikaa tavaraa näkyviin. Pienellä houkuttimella ja epämääräisellä liikehdinnällä saatiin molemmille ilmettä mukaan, joten eivät ainakaan jääneet nämä kaverit tylsistyneen näköisiksi. Jotenkin tämän pienemmän ponitamman kanssa myös nuo valotukset tuntuivat osuvan paremmin kohdilleen, eikä mm. ovenkarmi ongelmaa esiintynyt missään kuvissa. Kivoja kuvattavia nämä niin sanoutu pienet ja pippuriset siis, näitä lisää ehdottomasti minunkin linssini eteen!