Vuonna 2020 minun piti järjestää portfoliopäivä ensimmäisen kerran. Olin asiasta kovasti innoissani, sillä miljöön piti olla itsekkin rakastamani ranta- ja merimaisema. Aloitin suunnittelun jo ajoissa, mietin mihin ajankohtaan päivä sijoittuisi, mihin kellonaikaan kuvaisimme ja miten saisimme reissusta mahdollisimman paljon irti. Malleja kontaktoin jo hyvissä ajoin. Paikalle piti tulla erikoisrotua, oreja, vaikka mitä jännittävää. Päiväkin venyi kaksipäiväiseksi, jotta saisimme järkevästi kuvattua sekä auringon laskiessa, että noustessa. Muita kuvaajia ottaisin mukaani 4 tai 5. Ja sitten iski korona päälle kunnolla. Suunnitelmat piti perua ja portfoliopäivä jäi pitämättä, ihan omaksi suureksi harmiksenikin.
Syksyllä pidin pitkään some-hiljaisuutta sekä instagramista, että facebookista. Kun sitten talven keskellä aktivoiduin uudestaan, lumesta inspiroituneena, sain pitkästä aikaa kysymyksen josko mahtaisin olla suunnittelemassa portfoliopäivää. Jouduin harmikseni vastaamaan, että juuri nyt en uskalla suunnitella suurempia pofo-päiviä, kun ei tiedä pystytäänkö sellaisia milloin taas järjestämään. Asia hiukan harmitti, mutta avasi samalla uuden oven. Mieleen juolahti, että kun ei kerran isoja pofopäiviä uskalla suunnitella, saatikka järjestää, niin miten sitten vain yhdelle ihmiselle suunnattu portfoliopäivä? Siis siten, että tämä ihminen kiertää kanssani kuvattavia kohteita ja hevosia, kuvataan yhdessä ja katsotaan mitä tulee. Vähän kuin personal coaching, mutta ilman opettamista. Toki päivän aikana kysellä saisi vapaasti, vastailen mielelläni, mutta varsinaiseen opetukseen ei päivän aikana keskityttäisi. Suurin painopiste olisi varsinaisella valokuvaamisella.
Idea oli saatu. Eihän se uusi ole, kyllä vastaavaa on maailmalla ennenkin tehty, mutta itselleni se oli jotain uutta. Aikataulun kanssa päätettiin olla kunnianhimoisia ja lähteä liikkeelle jo heti seuraavana viikonloppuna, mikäli mallihevoset saataisiin kasaan. Ja saatiinhan ne mallihevoset, peräti yhdessä illassa. Olin asiasta aika otettu, ja pääsin paljon nopeammin suunnittelemaan aikatauluja. Kierrettäviä paikkoja olisi yhteensä 4, kuvattavia hevosia yhteeensä 7. Alkuperäisen suunnitelman mukaan siis. Aikataulusta itsestään tuli paperilla sopivan tiukka, ilman suurta kiirettä kuitenkaan. Saatoin siis onnistua! Paitsi että ensimmäinen malli perui kuvauksia edeltävänä iltana sairastumisen takia. Harmin paikka, pikku paniikki päälle ja yhteyttä seuraavaan. Onneksi sain seuraavan kiinni, ja näin hevosmäärä nousi samalla seitsemästä kahdeksaan, ja aikatauluunkin tuli hieman väljyyttä.
Itse päivä tuntui menevän mukavasti. Pysyttiin aikataulussa, kuvaukset onnistui eikä yksikään hevonen karannut. Pidin hommasta tämän testin perusteella jopa niin paljon, että voisin tehdä sen uudestaankin. Tosin ehkä hieman pienemmällä mallimäärällä. Rakastan myös opettamista, joten podin myös personal coaching vaihtoehtoa. Eli opettaisin hevoskuvausta henkilökohtaisesti, mahdollisesti myös kuvankäsittelyä. En sinänsä tiedä, kuinka paljon eri ihmiset kokisivat saavan opetuksestani, mutta jos siitä jollekkin olisi hyötyä niin kyllähän se ilostuttaisi.
Nyt on siis suunnittella kokonaan uudenlaisia palvelumuotoja. Kun olen saanut kokonaisuudet ja hinnastot muotoiltua ilmestyvät ne nettisivuille, ja tämän jälkeen on mahdollisuus lähteä kanssani kuvaamaan ihan kaksistaan. Itselleni hinnottelu on aina yhtä vaikeaa, mutta pitänee jotenkin laskea se suunnitteluun ja toteutukseen menevä työtuntien määrä. Laskimen ääreen käy matkani siis.
Postauksen kuvat ovat ensimmäisiä, joita ehdin tältä pofo-päivältä tehdä. Näitä tippuu varmasti lisää näytille sopivissa väleissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti