Epäonen sunnuntai

15.4 Sunnuntaina oli vuorossa 1-tason esteratsastuskilpailut Turun Artukaisissa. Lähdin paikalle inan puolikuntoisena, olin menettänyt ääneni muutamaksi päiväksi ja puhuessa ääni rohisi edelleen aika reilusti. Paikalla olin lähes koko kisojen ajan. Ainoastaan kaksi viimeistä luokkaa jäivät kuvaamatta, kun sateen alkaessa valon tulo maneesiin loppui ja kuvaamisessa ei ollut enää järkeä.

Sinänsä kuvaaminen oli ihan ok, esteitä kuvattavaksi oli se n. 2kpl/ratsukko. Artukaisten maneesissa joutuu kuvaamaan maneesin toisesta lyhyestä päädystä, jossa katsomo sijaitsee. Maneesi itsessään on ihan ok aurinkoisella säällä, siellä pitkät sivut ovat täynnä ikkunoita, mistä valoa pääsee reippaasti sisään. Kaikkein onnistuneimmat kuvat tulevatkin yleensä näiden ikkunoiden alta. Kuvat itsessään eivät tältä kerralta ole kummoisia, aika peruskauraa kisakuvia.

Mielenkiintoisin tapahtuma sattui kuitenkin vasta kisojen jälkeen. Päätin olla fiksu ja käydä kaupassa ennen kotiin menoa. Pihalle päästyäni nappasin pussini ja kassini autosta ja ... kolikolikoli ... kamerani tipahtaa kameralaukusta suoraan asfaltille. Siinä kohtaa taisi sydän jättää yhden lyönnin välistä, pelästyin niin vietävästi. Laukun kiinnike oli pettänyt ja tämän johdosta kamera putkineen pääsi luiskatamaan sieltä ulos suoraan sateesta lilluvalle asfaltille. No mitäs siinä, kamera äkkiä kantoon ja sisälle tarkastamaan toimiiko se vielä. Eikä siinä vielä kaikki! Sisälle päästyäni sain pian lähteä takaisin ulos metsästämään valikkorullan päällisiä! Ne kun olivat huomaamattani rytäkässä irronneet ja jääneet kävelytielle makaamaan. En tiedä mikä onnenkantamoinen siinä sitten oli matkassa, mutta juoksin äkkiä ulos (vielä ilman takkia...) ja löysin kuin löysinkin irronneet osat. Korjaustoimenpide on tällähetkellä aika karu, sillä liimat valikkorullan kuvista ovat lähteneet irti.  Tuo valikkorulla oli siis kahdessa osassa. Sisäosan klipsautin takaisin paikoilleen ja pääliosan kuvakkeet teipillä kiinni. Kesään mennessä tuokin kai pitää nyt sitten käydä korjaamassa. Onneksi tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei obiskan tai kameran sisällä ole käynyt sen suurempaa vahinkoa.

Sitten vielä perään muutama kuva Artukaisista. Kuvista näkee selvästi, minne on tullut ikkunoista valoa ja minne ei. Mitä olette muuten tykänneet kun viimeiseen muutamaan postaukseen on nyt laitettu kuvista valotustietoja?

1/320 f4 ISO5000 + LR valotuksen korjaus hieman ylöspäin

1/320 f4 ISO5000 + LR valotuksen korjau +0,64. Selkeästi näkyy kuinka ollaan maneesin pimeässä nurkassa.

1/320 f3.2 ISO5000 + LR valotuksen korjaus hieman ylöspäin

1/320 f4 ISO5000 + LR valotuksen korjaus hieman ylöspäin

1/320 f3.2 ISO5000 + LR valotuksen korjaus hieman ylöspäin

1/320 f3.2 ISO5000 + LR valotuksen korjaus hieman ylöspäin

 

1/320 f2.8 ISO6400 + LR valotuksen korjaus hieman ylöspäin. Taas ollaan pimeässä nurkassa

1/320 f2.8 ISO6400 + LR valotuksen korjaus hieman ylöspäin. Sateen aikanakin ikkunan alla sai vielä ihan ok kuvaa.

6

Estekuvauskauden avaus

Tänä vuonna estekisojen kuvauskauden avasin niinkin pienellä tapahtumalla, kuin Ypjä Easter Show (30.3-31.3). Hyvänä puolena isoissa kisoissa toki on se, että treeniaikaa ja materiaalia tulee kerralla kunnollinen määrä. Vuoden ensimmäiset kisakuvauskerrat kun eivät yleensä suju ihan noin vain tanssien. Päätin olla paikalla kahden päivän verran ja noiksi päiviksi valikoituivat perjantai sekä lauantai. Noita kuvia läpikäydessä menikin sitten seuraavat kolme päivää kevyesti. Olivat siinä meidän kissat ihmeissään kun mammalta ei kovasti huomiota tippunut.

Perjantain ensimmäinen kuva on otettu klo 11, viimeinen ko 20:11. Pelkästään kuvaamisen kannalta päivälle tuli mittaa n. 9h + ajot päälle. Päivän aloitus ei ollut paras mahdollinen. Lähdin suoraan huollosta tulleen kameran kanssa liikkeelle ja kuvaamisen aloitettuani ihmettelin hetken, että missäs nyt mättää. Lopulta huomasin parinkymmenen minuutin jälkeen, että huollossa oli tottakai nollattu kaikki oletusasetukseni ohjelmistopäivitysten yhteydessä. Niinpä ensimmäiset ratsukot tuli kuvattua aivan omituisella tarkennusjärjestelmällä, JPEG kuvana, väärällä valotuksen mittauksella ja ilman muutamia perus hienosäätöjä. Tämän lisäksi tottakai takanapin tarkennus oli poistunut, enkä tietenkään enää muista mistä sen sai takaisin asetetua. Eikun vaan nettiä siis selaamaan.

Lauantai päivälle tuli mittaa klo 9:00-19:16, elli yhteensä n.10h. Toki viimeinen luokka jäi kuvaamatta, sillä kun vaa'assa oli odottaa 45min 10 ratsukkoa, tai lähteä ajamaan 1h kotimatkaa ja olla ihmisten aikaan kotona (eli vähän klo 9 jälkeen), koti alkoi kuulostaa aika houkuttelevalta. Lauantaina onneksi sain kuvausseuraa itselleni, ja päivä tuntui huomattavasti tuota 10 tuntia lyhyemmältä. On se vaan kumma kuinka seura tekee kuvaamisesta vielä kivempaa!

Molempina päivinä kohtasin kuitenkin ehkä kuvaajaa eniten vaivaavan ongelman. Hankalasti kuvattavat radat. Ratoja oli kiva katsoa, niistä ikäänkuin näki paljon, mutta kuvaamisen kannalta esteet hypättii aina väärään suuntaan! Vaihtoehtoina oli pääasiallisesti joko 3 melkeen huonoa kuvaa vs 1 oikeasti hyvä ja kaksi huonompaa kuvaa. Toki lähdin aina tavoittelemaan sitä yhtä hyvää kuvaa, mutta koska olosuhteet olivat hyvin klassiset maneesiolosuhteet, ei se aina ollut ihan helppoa. Lisäksi kuvakulmana Ypäjä ei ole suosikkipaikkojani. Maneeseissa joutuu istuaman aika ylhäällä ja koen yläviistosta otetut estekuvat tylsiksi, omaan tyyliin sopii paremmin alempaa otettu kuva. Toki en sano, ettei kuvsita silti voisi tulla kivoja, yläviisto vain ei ole omalle tyylilleni ominainen kuvakulma. Tuona viikonloppuna useimmiten epäonnsitumiset johtuivat siitä, että toinen ratsukko tuli juuri kuvattavan esteen eteen (mille ei tietenkään mahda mitään), tai tarkennus ei osunut kohdilleen maneesin suhmuraisen hämäryyden takia. Kolmantena syynä tarkennus nappasi hiemna myöhään kiinni ja paras ponnistusvaihe ehti mennä jo ohitse. Tarkennushan vaatii aina jonkin verran kontrastia osuakseen, mikä tekee eismerkiksi kokotummista hevosesta haastavia kuvata vähäisessä valossa.

Seuraavassa kuitenkin omia suosikkeja viikonlopulta: 

1/400 f3.2 ISO 4000, valotusta korjattu LR +0,34

1/400 f3.2 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,34

1/400 f3.2 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,34

1/400 f3.5 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,34

1/400 f3.5 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,34

1/400 f3.5 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,34

1/400 f2.8 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,66

1/400 f2.8 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,54

1/400 f2.8 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,54

1/400 f3,5 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,84

1/320 f3,5 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,20

1/320 f3,5 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,20

1/320 f3,5 ISO 5000 Valotuksen korjaus LR +0,64

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,46

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,46

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,46

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,32

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,32

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,32

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,32

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,32

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,32

1/400 f3,5 ISO 6400 Valotuksen korjaus LR +0,32

0

Ulkokauden avaus, TR 9.4

Ulkokauden pääsin omalta osaltani starttaamaan tänä vuonna Artukaisissa 9.4 järjestettyjen 1-tason estekisojen merkeissä. Päätöksen paikalle lähdöstä tein edeltävänä iltana, kun sain varmistuksen kilpailujen ratsastamisesta ulkokentällä. Kulkupeliä ei tällä kertaa ollut alla, mutta onneksi bussit kulkivat ja kotiinkin pääsin paikalla olleen tutun kyydissä.

Kisat alkoivat suht mukavasti, mutta pitkästä aikaa tuli ikävä croppikennon kertoimia. Hieman jäi lyhyeksi täyden kennon kanssa tuo oma 200mm putki, mutta sillä kuitenkin pärjättiin. Artukaisten kenttä osaa olla yllättävän suuri kun esteitä on harvakseltaan ympäri kenttää. Muutenkin havaittavissa oli kuvaajan lievää ruostetta, kuten aina kauden ensimmäisten kisojen aikana. Yritin ensimmäisten luokkien aikana sitkeästi käyttää aukkoa 2.8, sillä halusin testata kuinka epätarkaksi voisi saada ratsukon taustan. Itseppäisesti jatkoin yrittämistä, vaikka tiesin tuon aukon olevan hieman pehmeä. Sen verran kauan on matkaa takana tuon 70-200mm putken kanssa, että tiedän sen tarkimman suuren aukon huinivan siellä 3,5-4 paikkeilla, ja yleensä käytänkin kuvatessa aukkoa 4. Tämän 2.8 aukon seurauksena muutaman ensimmäisen ratsukon kuvat ovat hieman "pehmeitä", vaikka periaatteessa tarkkoja ovatkin. Ensimmäisten testailuiden jälkeen sitten vaihdoin takaisin tuttuun ja toimivaan systeemiin.

Olosuhteisiin nähden olenkin suhteellisen tyytyväinen noihin kuviin. Valo ei artukaisissa ikinä ole helppo, mutta siitä huolimatta sain muutaman aika kivan ruudun aikaiseksi. Varsinkin isommista luokissa, kun aurinko oli vähän jo siirtynyt parempaan asemaan, tuli muutama varsin käyttökelpoinen otos. Jälleen kerran myös tuo täyden kennon runko yllätti positiivisesti ja vielä aukolla 4 ratsukko pomppasi aika kivasti ulos taustasta. Olen myös lötytänyt mahdollisesti toimivan tavan käsitellä vastavaloon otettuja kisakuvia, mutta tämä tekniikka vaatii vielä lisää harjoitusta ja testailua. Todellinen koitos taitaa tulla kesällä Metsämäessä, mikäli aurinko sattuu silloin paistamaan.

Näiden kuvien kanssa olin jopa todella aktiivinen, oikein yllätin itseni. Nämä olivat nimittäin valmiina jo parin päivän sisällä itse kisoista! Taisi tuo pidempi tauko kisakuvaamisesta viime kesänä ajaa asiansa, ja motivaatio käsitellä tämänkin tyylisiä kuvia on noussut jälleen kiitettävälle tasolle. Toki motivaatiota edelleen syö tämä läppärin hitaus. Kun kalusto ei ole tarkoitettu kuvankäsittelyyn, se tuottaa yllättävän paljon harmaita hiuksia hitaudellaan. Toivessa olisikin uusi kone, oikein pöytäkone, kesällä tai kesän lopulla, mutta saa nähdä miten tuon kanssa käy. Eivät ole nuo pelit nimittäin ihan halpoja.

2

Kun mä maneesissa käväisin

4.3 Käväistiin Ypäjä Winter Showssa. Pääsin tuttuni kyydissä ja jätimme ihan ensimmäiset luokat välistä, saavuimme l10 luokan alkuun. Ruokaa oli mukana enemmän kuin laki sallii (jälleen kerran, lähdettiinkö pikniklle vai hevoskisoihin? Sitä ei tarina kerro...), maneesissa oli suhteellisen lämmin ja hieman hämärä. Ei sillä, Ypäjän maneesit on yhtiä valoisimmista missä olen ikinä kuvannut. Oma kuvausruoste kuitenkin näkyi tekemisessä. En uskaltanut laittaa niitä asetuksia, joita tiesin tarvitsevani, joten alkukisat olivat melkoista taistelua kuvien onnistumisen puolesta.

Radat olivat suht ok, ei mitkään mahtavat kuvaamista ajatellen, mutta eivät toivottomatkaan. Mukana kotiin muutamia suht kivoja otoksia, monia ei niin kivoja, mutta kelpuutettavia. Käsittelystä sen verran, että näiden tekeminenhän on edelleen kesken. Kisakuvat tulevana vuonna käsittelen varmaan omaa tahtiani ja välistä aina niitä mitä kysytään. Tätä kirjoittaessani istuin lapissa, tein muutaman kuvan, ja ajattelin tännekkin päivittää kun saatiin netti tietokoneeseen kiinni. Sinänsä vähän arvelluttaa noita julkaista, kun näyttönä on ollut vain ja ainoastaan tämä surkea läppärini näyttö (joka muuten näyttää välillä kaiken valkoisen harmaana... melkein ehjä peli..), joten antakaa armoa pienissä värivirheissä. Unelmoin suuresti uudesta koneesta, joka muuten tulee olemaan pöytäköne aivan varmasti, sekä kuvankäsittelyyn soveltuvasta näytöstä. Ehkä sitten kesällä.. Tai kesän jälkeen.

2

Mustavalkoinen Metsämäki

2.7 Matkasin Turun Metsämäkeen estekisoja katsomaan. Alkuperäisenä suunnitelmana oli olla sekä lauantai että sunnuntai, mutta viimeaikojen menot olivat syöneet matkalaisesta suurimmat mehut, ja hyvien yöunienkin jälkeen jopa lyhyt lauantain kisapäivä tuntui uuvuttavalta. Siispä sunnuntai jäi väliin.

Valoiltaan Metsämäkihän on suhteellisen haastava paikka kuvata, mutta siihen nähden tunsin onnistuneeni suunnilleen sinneppäin. Tällä kertaa en kuitenkaan ajatellut esitellä perinteisiä hyppykuvia, sillä lempikuvani koostuivat mustavalkoisista kuvista, jotka on otettu hieman erilaisella silmällä ja ajoituksella. Pyrin aina kisoissa ottamaan hieman muutakin, kuin niitä perinteisiä hyppykuvia, jotta homma pysyy itselle mielenkiintoisena ja silmät pysyisivät auki erilaisille tilanteille. Samalla haen niitä tilanteita, jotka eivät alunperin ehkä näytä kuvauksellisilta, mutta saattavat lopulta kuitenkin olla sitä.

Kaikkien mustavalkoisten joukkoon piti laittaa yksi värillinen.
Tästä tuli yksi laukkapotretti suosikeistani kertaheitolla!

9