Näytetään tekstit, joissa on tunniste Photoshop Elements. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Photoshop Elements. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, kesäkuuta 11, 2016

Hetki

huomhuom, kuva kannattaa klikata suuremmaksi jos sen haluaa nähdä kunnolla.

I raised my eyes and you were there,
A fleeting vision, the quintessence
Of all that's beautiful and rare 
I pray to mute despair and anguish,
To vain the pursuits world esteems,
Long did I hear your soothing accents,
Long did your features haunt my dreams. 
Time passed. A rebel storm-blast scattered
The reveries that once were mine
And I forgot your soothing accents,
Your features gracefully divine. 
In dark days of enforced retirement
I gazed upon grey skies above
With no ideals to inspire me
No one to cry for, live for, love. 
Then came a moment of reinessance,
I looked up - you again are there
A fleeting vision, the quintessence
Of all that's beautiful and rare 

A Magic Moment I Remember - Alexander Sergeyevich Pushkin

3

lauantaina, lokakuuta 24, 2015

Silta


Alkuperäisesti tämäkin meinasi olla mustavalkoinen. Kunnes onneksi muutin mieleni, omasta mielestä pieni väritys toi tähän kuvaan lisää tunnelmaa. On muuten jännä, vaikka tämä kuva näyttää siltä, että sitä on todennäkösiesti käsitelty vähiten, niin näin ei suinkaan ole. Itse kahden kuvan yhdistely oli kyllä ihan suht nopea homma, mutta ne esivalmistelut. Kokosinkin muutaman havainnollistavan kuvan siitä, miten sain kuvaan tuollaisen hevosen.

Kun rupesin miettimään tätä kuvaa jouduin toteamaan ettei minulla ole varmaan yhtäkään suoraan soveltuvaa pystyynnousukuvaa. Itseasiassa pystyynnousukuvia minulla ei taida muutenkaan olla kovinkaan monta. Muistin kuitenkin yhden kuvan, joka sattuu tosin olemaan esteradalta, mutta ajattelin että yrittänyttä ei laiteta, joten aukaisin kuvan elementsiin ja rupesin töihin.

Lähtökuvana toimi seuraava otos:


Melkein huokaisin tuskasta, en ikinä ole joutunut poistamaan hevosen päältä yhtä paljon tavaraa. Olinkin jo lähes varma etten tulisi onnistumaan, mutta päätin kuitenkin yrittää. Pienen hakemisen jälkeen paikkailu alkoi kuitenkin sujua ja tuloksena oli seuraava kuva:

tässä pientä viimeistelyä ei olla vielä tehty, eli hieman on vielä kesken.

Olin aivan mielettömän riemuissani päästyäni tähän saakka. Kunnes tajusin että tarvitsen hevoselle takapuolen.. Onneksi minulla sattui olemaan samasta tilanteesta useampi kuva. Lähdin siis kohti seuraavaa vaihetta, eli kokonaista hevosta. Seuraava kuva toimi pohjakuvana ja kopioin siitä punaisella merkityn alueen jonka liitin yllä olevan kuvan kanssa yhteen.


Tästä sai sitten jonkin aikaa tuskailla muunmuassa hännän kanssa. Alkuperäistä liitoskuvaa en muistanut tallentaa, joten loin nopeasti uuden kuvan, tämän vuoksi se ei ole ihan yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Käsittelin myös koko hevosen taustan taivaan väriseksi, jotta hevonen olisi myöhemmin helppo irroittaa taustastaan, tai mahdollisesti helpompi käyttää jossain muussakin tarkoituksessa.

edelleen viimeistelyä vailla

Tämän rupeaman jälkeen olikin sitten aika helppo homma liittää hepo taustaan ja ruveta siitä vääntämään alussa nähtyä kuvaa. Tässä vielä kuva suoraan liitoksen jälkeen ja lopullinen kuva. Välissä on lisäilty väriä, muuteltu valotuksia, käytetty vähän brusheja, heppaa on viimeistelty (kuten esim suojat on otettu pois) ja muuta pientä hommaa.


6

perjantaina, lokakuuta 23, 2015

Tumma taivas

Kuvanmuokkauspostaus 2/3, yksi on vielä tulossa tämän jälkeen.


Samalla kertaa, kun tein edeltävää kuvanmuokkausprojektia, kaivelin muitakin mahdollisia taustakuvia sekä hevoskuvia käsittelyn kohteeksi. Esiin hyppäsikin tämä taustalla näkyvä metsikkömaisema (muutaman muun maiseman lisäksi, tämä ei siis jää viimeiseksi kuvaksi), jonka olin ottanut panorointiharjoitusten yhteydessä ja idea iski. Ei sen kummempi, kuin: "tähän on saatava musta hevonen", ja siitä sitten lähdin kuvaa rakentamaan. Välivaiheita ei taaskaan ole, joskos sitten seuraavasta muistaisin jotakin välivaihetta tallentaa.

Idealtaanhan tuo on aika samanlainen kuin valkeakin versio, vaikkakin sen valkean plussapuolena on kuvassa oleva ihminen. Tässä kun on jälleen kerran vain ja ainoastaan tuo hevonen. Jälleen kerran kuva kannattaa avata suuremmaksi, jotta sen näkee kunnolla. Varsinkin nämä panoroidut kuvat pienenevät tähän blogitekstin esikatseluun niin roimasti, että laatu kärsii.
9

keskiviikkona, lokakuuta 21, 2015

Häilyväinen valkea


Mikä otsikko? Miksi tuota kuvaa kutsuisi?
On muuten välillä yllättävän vaikea otsikoida näitä kuvanmuokkausjuttuja. Tällä kertaa nimi ei kuitenkaan tullut itseltä, vaan lähimmältä ihmiseltä, mutta pidin sitä suht osuvana. Kuva syntyi tiistai iltana, kun oli pakko päästä tekemään jotain muuta tenttilukemisen kylkeen. Tämä muokkailu on yllättävän terapeuttista hommaa silloin kun ei itse pääse tallille.

Kuva on yhdistetty kahdesta kuvasta. Toinen kuva (pohjakuva) on vuonna 2013 otettu kuva, jossa ihminen on valmiina. Tähän päälle yhdistin sitten tänä vuonna otetun kuvan valkeasta hevosesta ja siitä se sitten lähti. Lopputulos vastaa aika hyvin sitä mitä hain, toki se on paljon tönkömpi kuin visiot pään sisällä (kuten aina, kun ajatus ja taidot ei kohtaa ihan täydellisesti..).

Jos kuvasta haluaa nähdä jotakin muuta kuin suhmuraa, kannattaa se avata isommaksi.
Muuten, kuvaaja kuvake sivupalkissa toimii nykyään. Sain vihdoin jotakin tekstiä aikaiseksi sinne.
6

tiistaina, lokakuuta 06, 2015

Valmistautumista huomiseen.

Huomenna. Huomenna pääsen kuvaamaan sen rotuista hevosta, jota en ole kuvannut kuin kerran kaksi sattumalta koulukisoissa. Tämä kaveri ei ole ihan aikuinen, muttei maitovarsakaan, joten mielenkiinnolla odotan mitä saadaan aikaan. Taustojakin löytyy kuvaamiseen huiman paljon, ja varsinkin eräs näistä iskee omaan silmään. Toivonkin kovasti onnistuvani enkä ihan heti anna itselleni anteeksi jos tämän idean mokaan. Ennen näitä kuvia on rästissä kuitenkin vielä muutamia postauksia, eli jännittää saa kuvien puolesta vielä hetken ennen kuin niitä päästään julkaisemaan. Jonkun pikku herkun tosin voin koittaa instagramiin saada etukäteenkin. Suunnitelmissa on monen monta erilaista kuvaa jälkikäsittelyineen, ja tämän takia pitikin treenata uutta jälkikäsittelytekniikkaa. Tässä niistä pikku näytöt, väänsin nämä tuossa maanantai iltana klo 21:00 joten pieniä virheitä saattaa seasta vielä löytyäkkin.

Vähän taiteellisempaa meininkiä tekstuurien kanssa. Kuviin on lisätty muutamaa erilaista tekstuuria eri blening modeja käyttäen (en osaa suomentaa tuota termiä, pahoittelen) ja muokaten photoshop elementissä. Lisäksi olen käyttänyt muutamaa erilaista gardinent mahdollisuutta sekä hieman sävyttänyt kuvia uudelleen.



Mielipiteitä otetaan mielellään vastaan, puuttuuko noista jotakin, häiritseekö jokin vai heräsikö muu kysymys tai asia?
4

keskiviikkona, kesäkuuta 24, 2015

Mörrimöykyt metsässä

Pidemmän aikaa Ida on kysellyt josko tulisin Prinssiä taas kuvaamaan, on halunnut kuulemma jo pitkään vähän erilaisia kuvia tuon ponin kanssa. Viimein sitten löytyikin sopiva yhteinen aika, kaivoin viitat pussistaan (jälleen kerran, kauheasti kuvattavat tahtovat nyt käyttää niitä!) ja kipusin Idan kyytiin ja ajeltiin tallille, jossa löysin itsestäni taas "pikku ratsastuskoululaisen" vaihteen. Onhan tuollaista miniponia nyt vaan niin kiva harjata!

Jo puhelimessa sanoin Idalle, että mun aivot sitten tarttee vähän kesälomaa, eikä niistä lähde irti idean ideaa varmaan pariin viikkoon. Ainakaan tähän mennessä ei mitään suurta THE ideaa ollut tullut. Eipä kai Idallakaan sen kummempia ideoita ollut, kunhan mentäisiin metsään ja oltaisiin vähän kuin menninkäisiä. Tai jotain. Tosin tajuttiin kohta, ettei sinne metsään sitten oikein mentykkään, siellä oli nimittäin niin paljon hyttysiä. Hetkeksi kun pysähtyi oli niitä ympärillä jo toistakymmenä, ei kiitos puremia... Pari pikaista kuvaa ja paikan vaihtoa miettimään, jonka seurauksena päädyttiin hyvin tavallisiin peltokuviin. Tosin "kaapua" sentään vaihdettiin pitsiseen malliin.

Kotiin lähtiessä alunperin sitten luulinkin, ettei tämmöisen kuvausreissun tuloksena voi olla yhtään mitään järkevää. Onneksi olin kuitenkin ainakin hiukan väärässä.


Mun suosikki! Tosin se taitaa näkyä siinäkin, että tähän näin eniten vaivaa käsittelyvaiheessa.

Uskaltaisitko tämän kaksikon vaanittavaksi?



Ja tottakai loppuun poni söpistelee!
Myös Prinssi oli meidän kanssa samaa mieltä hyttysistä. Äkkiä pois kun niin pyörivät ympärillä ja nureksivat.

4

perjantaina, toukokuuta 29, 2015

Miten poistaa pieniä häiriötekijöitä kuvasta?

Muutaman kerran on tullut kysymyksiä, joissa on pyydetty näyttämään miten poistan mm. riimunaruja kuvista. Ajattelinkin nyt näyttää hyvin yleisluontoisesti miten sen teen, ja samalla antaa teille eväitä käyttää samanlaisia kikkoja omissa kuvissanne. Esittelen postauksessa muutamia eri kikkoja, joita käytän ja sekoittelen poistaessania häiritseviä asioita kuvista, ja osaa voi käyttää isompienkin kohteiden poistoon.

Ohjelmana olen käyttänyt Photoshop Elementisä, Gimppiä en tällähetkellä omista enkä ole varma onko sinä ihan samoja toimintoja, mutta pienen googlettamisen tuloksella saman nimiset ja tapaiset työkalut löytyvät myös siitä ohjelmasta. Kannattaa siis koittaa onnistuuko.

Käytetyt työkalut ovat siis pääasiassa:
- Spot Healing Bruhs Tool
- Clone Stamp Tool
- Lasso Tool (pienien yksityiskohtien korjailussa, kuten esim. kuolaimet)

Lisäksi osa ihmisistä suoraan leikkaa pieniä paloja kuvasta ja peittää niillä tarvittavia alueita ja viimeistelee leikattujen palojen reunat siten, että ne eivät näy. Joskus tarvittaessa myös itse käytän tätä, mutta yleensä yllä olevien työkalujen kanssa kaikki sujuu ihan nätisti.

Esimerkkikuvaksi otin yksinkertaisen riimunarun poiston, jossa on myös käsi mukana.

Aloituskuvamme

Ihan ensimmäisenä otamme käyttöön Spot healing brushin. Se lötyy valikosta, ja elementissä näyttää laastarille. Gimpistä kannattaa etsiä nimellä (vie hiiri työkalun päälle niin sen pitäisi näyttää työkalun nimi). Valitettavasti suomennosta minulta ei löydy. Alavalikosta voi valita käytettävän brushin, koon ja tyypin. Tyyppinä minulla on yleensä "Content Aware". Myös muita asetuksia löytyy ja niitä kannattaa koittaa. Välillä tarvitsee myös erilaisia asetuksia. Itsekkin pitäis useammin vaihdella noita asetuksia, saisi aina välillä paremman tuloksen, mutta laiskana ei aina jaksa.



Brushilla maalataan haluttua aluetta sopivalla koolla (kannattaa ottaa esim juuri narun levyinen tai inan verran leveämpi brushi, bruhsin kokoahan saa muutettua kohdasta "Size"). Tätä jatketaan koko narun verran riimun renkaaseen saakka ja koko käsi.


Kun olette tämän tehneet, saatatte huomata kirkkaista väreistä tai suurista alueista jääneitä jälkiä. Esimerkiksi tuollaisen kirkkaan punaisen takin paikalle jää todennäköisesti punertava alue. Tällöin otetaan käyttöön Clone Stamp Tool, jolla kloonataan vierestä kuvan pikseleitä punaisen alueen päälle. Tämä toimii erityisen hyvin silloin, kun kuvan tausta on kokonaan pehmeä ja hyvin tasasävyinen, oikeanlaisen kloonauspaikan löytää helposti. Alla näkyy punaisella piirrettynä alue, jonka kopioin kulmassa näkyyvän punertavan paikan päälle. Tässäkin kannattaa testailla erikokoisia brusheja, mikä sopii tilanteeseen parhaiten ja mitkä kuvan osat näyttävät yhtenäiseltä kloonattuna toiseen paikkaan. Vältä kohtia, joista huomaa kloonauksen (esim joku tietynvärinen läntti rupeaa toistumaan moneen kertaan). Kannattaa myös kloonata läheltä korjattavaa paikkaa.


Alla kloonaus suoritettuna. Tämän jälkeen pientä hienosäätöä, jotta nuo ruskeat ja valkoiset ylimääräiset pisteet eivät näy.


Tämän jälkeen päästään riimun pyöreään solkeen. Koska se on niin ohut, ainakaan minulla Spot healing tool ei erota sitä erilliseksi, vaan yleensä poistaa palan narun mukana. Tässä kohtaa tarvitaan Lasso tool, jonka avulla kopioidaan pieni pala renkaasta, liitetään se kuvaan ja viimeistellään Spot healing toolilla.


Ensin tosiaan valitaan Lasso toolilla sopivankokoinen pala, tässä se on merkattu punaisella.



Kopioidaan ja liitetään se, Käännetään oikeaan paikkaan. yhdistetään layerit, jotta palaa voidaan muokata kuvan kanssa samaan aikaan.



Tämän jälkeen otetaan vielä Spot healing brush, säädetään koko todella pieneksi (niin, että brushi mahtuu hyvin renkaan metalliosan sisään, eikä osu ollenkaan reunoihin) ja korjataan yksityiskohdat, kuten se kun varjot eivät osu toisiinsa, sekä liitetyn palan ja lopun renkaan reunat. Ylemmässä kuvassa huolittelua onkin vähän jo tehty.


Tuloksena = riimunaru ja käsi poistettu kuvasta.

Samoja tekniikoita voidaan käyttää myös mm. riimun poistamiseen. Jatketaan saman kuvan kanssa. Alla käytetty pääasiassa Spot healing brushia. Alla olevassa kuvassa helpoimmat paikat on melkein jo tehty. yleensä turvan päälinen ja poski menevät suht mukisematta ja nätisti. Ongelmapaikat tulevat pään alaosassa.


Alaosaa tehdessä tarvitsee yleensä sitten jo Clone stamp toolia. Katsokaa esimerkiksi tuota nahanpalaa, joka on erikseen jäänyt tuonne pään alle. Koska se koskee sekä hevosen rajaa, että taustaa, ei spot healing osaa korjata sitä oikein. Tässä kohtaa ota Clone stamp brushi aika pieneksi sopivan kokoiseksi (osuu sekä hevosen päähän, että taustaan sen verran että molempia tulee mukaan) Valitse kloonattava alue ihan riimunpalan vierestä, ja tämän jälkeen asettele kloonattu pala siten, että hevosen pää jatkuu nätisti ja tee uusi linja nahanpalan peittämälle kohdalle. Sama juttu pitää tehdä posken alareunalle, kaarevat linjat ovat yleensä hieman hankalampia mutta kun menee tarpeeksi varovasti, tarkasti ja sopivan kokoisella brushilla se kyllä onnistuu.


Kun koko riimu on käsitelty näyttää kuva tältä, aivan kuin kaverilla ei sitä olisi ollutkaan. Pieniä virheitä tosin jää herkästi. Esimerkiksi turvan päältä voi tässäkin erottaa olleen riimun jos tarkasti katsoo. Mitä tarkempaa tekee, sitä paremman lopputuloksen saa.


4

maanantaina, toukokuuta 25, 2015

Ikävä


11

sunnuntaina, toukokuuta 24, 2015

Metsän taikaa


Laitetaan nyt vertailun vuoksi vielä täysin alkuperäinenkin tiedosto.


6

lauantaina, toukokuuta 02, 2015

26.4 Artukaisten 2-tason estekisat


Sataa sataa ropisee... Voitte varmasti uskoa, että lauantai ilta ja sunnuntai aamu meni aika pitkälle sääennusteita seuratessa. Sunnuntaiksi oli nimittäin aamuksi luvattu hieman sadetta, jonka siten iltapäivää kohti piti heiketä. Uskaliaana tytsynä otin siis kameran kainaloon ja lähdin jo heti aamusta kohti artukaisia. Paikalla tuli sitten todettua, että ei ensimmäist luokkaa voi kuvata ollenkaan sateen takia. Onneksi myös Mari saapui paikalle, siellä me sitten kaksi kuvaajan ketkua lymyiltiin autossa piilossa syömässä sateen loppua odotellessa. 

70cm jälkeen sade sitten hieman väheni, joten puimme kameroillemme sadetakit päälle ja lähdimme kuvaushommiin. Tosin puolessa välissä 80cm otettiin jälleen jalat alle ja syöksyttiin autoon, jälleen kerran sateen vähenemistä odottelemaan. Loppukisat menivätkin sitten mukavasti ilman sadetta, häiriöksemme tosin muodostui pienen pieni sumu, mutta eipä tuo mitään. Kuvata sentään saatiin! Itse olin ihan kisojen loppuun saakka, mari joutui ennen viimeistä luokkaa poistumaan paikalta.

Tälläkään kertaa ette ihan tuota normaalia kuvasatoa saa ihailla, eiköhän niitä tullut ypäjältä ihan riittämiin hetkeksi. Eli valitsinpas muutamia vähän "erikoisempia" kuvia ja kuvakulmia näytille. Normaalisti en pidä takaapäin otetuista hyppykuvista (kuten ei varmasti kovin moni muukaan), mutta tällaisiin vähän erilaisiin kuviin ne sopivat yllättävänkin hyvin, kunhan ei pidä rajauksia ihan tavallisten hyppykuvien näköisenä.


Tämä minun pitää muuten käsitellä vielä uudestaan, oli yksi päivän suosikkejani mutten käsittelystä saanutkaan haluamani laista sitten ollenkaan.

Kaikilla on nykyään tällaiset suitset! Oli ns. tavallinen suitsitus aika harvassa näissäkin kisoissa.



Vähän pidemmälle viety testi. Seutaavasta taas parempi!

En ole muuten tuota kameran tarkennusta saanut vieläkään testattua. Tod.näk sunnuntain kaken kisat menevät vielä testaamati. Harmi sinänsä, sillä näistäkin ulkokuvista huomasin että jokin on nyt vähän pielessä. Pistän postausta tulemaan kun olen saanut testin tehtyä ja siitä tuloksia, tai jospa saisin jopa kuvattua testin tekemisen vaihteita.
14

tiistaina, huhtikuuta 21, 2015

Pienen luokan photarileikkiä

Ei meinannut elements taipua tämän tekemiseen tavalla, jolla olisin halunnut. Mutta pitihän tekniikkaa testata kun sen erään lehden syövereistä löysin. Suosittelen muuten ehdottomasti selailemaan erilaisia lehtiä photarien käytöstä, tai valokuvauslehtiä ylipäätään. Niistä saa ihan hirmuisesti ideoita ja vinkkejä. Itse lueskelen pääasiassa englanninkielisiä paperikasoja, niistä ne parhaat tuntuu löytyvän. Tämä kyseinen tekniikka on kaivettu "Photoshop creative" lehdestä. Yleensä pienellä harjoittelulla ja soveltamisella nuo tekniikat on sovellettavissa ns. huonommillekkin ohjelmille, elikkä ei välttämättä tarvitse olla sitä photarin täysversiota käytössä (kuten ei ole minullakaan)

Kaivoinpas siis vanhan kisakuvan, jossa hevosen pää ja ruusuke lähikuvassa ja eikun hommiin. Hieman se vaati säätöä maskien ja muiden jännien juttujen kanssa, onneksi noihin on jo muutamaan otteeseen tullut etukäteen tutustuttua. Jossain jopa käytettyä. Seuraavalla kerralla koitan saada aikaiseksi entistä siistimmän kuvan, tällä kertaa en omannut oikein sopivia brusheja (extemporena kun tekee niin eihän silloin ikinä meinaa olla tarvittavia välineitä). Lisäksi haluaisin kuvaan paremman liu'un tuonne oikealle, että hevonen häviäisi sinne nätimmin. Eteenpäin siis ja jälkeä parantamaan seuraavan kuvan kanssa! Suunnitelmia on jo eräälle pääkuvalle kunhan aikaa saa löytymään.

Itse prosessi on kokonaisuudessaan vienyt ehkä 30-60 min, elikkä ei kovin kauaa. Siinäkin ehkä yksi syy miksei se ole vielä ihan sillä tasolla missä haluaisin sen killuvan. Kuva on viimekesältä. Pienillä tempuilla saakin hauskasti uutta ilmettä vanhoihin kuviin.


Miltäs tämä teidän silmään näyttää? Kuinka montaa ylipäätään kiinnostaa kuvamanipulaatiot/rajumpi kuvanmuokkaus, hyväksytkö vai etkö hyväksy sitä? (tämä nyt ei varsinaisesti mikään kuvamanipulaatio, mutta kuitenkin)
12

torstaina, maaliskuuta 19, 2015

Do you see all those little horses?


Valitettavasti tästä ei tule esiin välivaiheita. Tein tämän eräänä iltana pitkän pohdinnan jälkeen, enkä ottanut niitä ylös. Idea kuvan tekemiseen joka tapauksessa lähti tuosta taustakuvasta. Leikin eräänä iltana vesiväreillä, ja kuvasin kun värit pikkuhiljaa vajosivat ja hajosivat veteen. Kun sain kuvat koneelle näkyi hajoavien vesivärien päässä selkeitä kärkiä. Samalla idea syttyi päähän, hevosethan voisivat ikäänkuin vetää värejä perässään. Minulla ei kuitenkaan ollut alunperin sopivia hevosenkuvia, joten koitin kuvan värejä käyttäen levittää/piirtää siihen hevosennäköisiä olioita. Eihän se tietenkään onnistunut. Yllätys yllätys.

Tilaisuus toteuttaa tämä oikeasti kuitenkin ilmestyi nopeammin kuin ajattelin. Siiri kutsui minut kuvaamaan Beedaa, ja päästettiin se kentälle vapaaksi. Näistä kuvista löytyikin sitten sopivasti variaatiota tämän toteuttamiseen. Nyt siellä uiskenteleekin sitten monta "pikkubeedaa" omassa maagisessa maailmassaan.

Mitä pidätte? Onnistuinko sulauttamaan hevoset tarpeeksi sujuvasti kuvaan?
Samalla tämä oli blogin postaus nro. 200!
11

torstaina, maaliskuuta 12, 2015

Järven henki

Huomaathan, että kuva kannattaa avata isommaksi, jotta sen näkee kunnolla!
Löysin ulkoisen kovalevyn kätköistä vanhan kuvan lammesta, ja koin järkyttävää tarvetta tehdä tälle kuvalle jotakin, samalla liittäen siihen hevoset. Edessä oli siis aivan uudenlainen kuvanmuokkaus operaatio, koetin sulauttaa kaksi täysin erilaista kuvaa yhteen. Ei se ammattilaisen jälkeä vastaa, ei lähellekkään, mutta eipä ole ammattilaisen tekemäkään. Onkin siis varmasti luvallista todeta, että olen aika tyytyväinen tähän tunnin (tai 45 min, en nyt ihan tarkkaa aikaa ottanut) tuotokseen.

Omalla tavallaan tämä oli myös uskalluksen paikka. Voiko sitä onnistua saamaan aikaan jotakin järkevää, tai edes lähelle järkevää, ilman opastusta ainoastaan testaamalla ja käyttämällä hyödyksi aikaisemmin löytämiään toimintoja kuvankäsittelyohjelmasta. On sitä ennenkin tullut testailtua kaikenlaista, mutta mikään ei ole oikeastaan ikinä ollut tehty ihan julkaistavaksi saakka. Aikaisemmat ovat olleet vielä enemmän ehkä testailua ja leikkiä, toki on tämäkin, eihän tämmöisestä nyt selviä jos ei testaa ja vähän leiki toimintojen kanssa.

Siitä se idea sitten lähti. Jo heti taustakuvan bongatessani tuli tosiaan mieleen että hauluan liittää tähän vähän fantasiaa, hevosia ja mystisyys oli kuvassa jo vähän itsessään, kiitos järveä valaisevan lampun. Seuraavaksi lähdin miettimään, että mistäs minä sopivan elukan kuvan tähän vetäisen. Loppujenlopuksi vaihtoehdoksi jäi kimon hevosen laukkairroittelukuva viimesyksyltä, toki jokin mahtavan upea friisiläinenkin olisi voinut olla hieno, mutta eihän minulla nyt sellaisista mitään kuvia ole... Säästetään se friisiläinen sitten myöhemmäksi ja muille ideoille jos semmoisesta kuva tulee joskus otettua. Ja siitä se tanssi sitten lähti...



Mikäli kykenen kaivamaan tästä vaiheita esille kiinnostaisiko kuulla selostus ja nähdä teon vaiheita?
Vissiin olen vähän innostunut tästä kuvamanipuloinnista.
6