Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sairastelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sairastelu. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, helmikuuta 11, 2014

Tervehtymistä kohti

Aikaisemmin kirjoittelinkin tuosta Idan saikkuiluista. Kerroin Idan silmässä olevista pienistä "rei'istä", ja nyt voinkin ilokseni todeta, että hepo on paranemaan päin hyvin vahvasti! Idan silmähän meni niin huonoon kuntoon, että sinne piti laittaa pienenpieni letku, jonka päässä oli kanyyli. Tästä sitte laitettiin lääkettä menemään suoraan silmään (huom huom tuo pieni putki menee siis silmäluomen alle, ei itse silmään). Lisäksi silmään tungettiin vielä jotakin rasvaa. Jossain vaiheessa myös toisesta silmästä löydetitin saman tyyppistä oireilua, ja sinnekkin ruvettiin törkkimään lääkerasvaa.

Silmästä otetiin koepala, joka pistettiin menemään sekä sieni, että herpestutkimuksiin. Ensin saatiin tulos sienitestistä, ei sieniä. Loistavaa siis. Nyt jonkun aikaa sitten tuli myös tieto, että herpeskään ei ollut kyseessä (huhhuh) vaan jokin tunnistamattomaksi jäänyt virus. Nyt tilanne kuitenkin se, että kanyyli on otettu pois. Nyt toivotaan siis että enemmiltä ongelmilta säästytään ja mamma pysyy terveenä.

Kävin Idaa tässä vielä maanantaina kurkkaamassa. Ai että kun se hevonen on niin kultainen, rapsutuksia jaksaisi vaikka koko päivän, varsinkin nyt kun on tylsää. Pussikin oli jo poissa päästä, ratsastamaan mentäessä suojaa tosin vielä käytetän varmasti hetken verran. Itse kiipeän taas torstaina selkään, pääasiassa käyntiyöskentelyä mennään ja palautellaan tammaa pikkuhiljaa liikuntaan. Todennäköisesti alla saattaa silti olla erittäin keskittymishäiriöinen hevonen, mutta kukapa tuota voi syyttää, kun kerran liikkumaan pääsee vihdoin ja viimein.

Upeaa puhelinlaatua. Tämmöiseltä näytti idan kanyylihärvelit vielä viikko sitten. Viime viikon lopulla tuo härpäke tosiaan otettiin pois ja pari päivää sitten sai viimeiset lääkkeet. Silti, namm namm heinät suussa.

0

keskiviikkona, tammikuuta 22, 2014

Saikkuilua

Syy miksi ette ole kuulleet Idasta hetkeen.

Tosiaan, viimeviikoilla on ollut tarkoituksena mennä idan kanssa kahtiin valmennuksiin, ja ratsastella muutamia kertoja itsenäisesti. Kuten otsikosta voi kuitenkin päätellä, tämä ei ole ihan onnistunut. 

Pari viikkoa sitten minun piti osallistua valmennukseen Idan kanssa, lopputuloksena se että olin ratsastuskoulun ponin kanssa kyseisessä valkussa. Tämä siitä syystä, että ida oli saanut vähänaikaa sitten rokotteet, joiden mukana oli jäykkäkouristusrokote ja tyttö oli sitten siihen reagoinut. Kaulaan kasvoi kämmenen kokoinen patti, ei tosin korkea, mutta kämmenen levyinen ja ell. sanoi että muutamia päiviä lepoja ennen kuin taas liikutukseen. No tämän jälkeen iski sitten paukkupakkaset tännekin päin suomea ja pollen kanssa olisi voinut vain kävellä, kun se oli niin pitkään seisonut, joten omistajan kanssa yhteistuumin päätettiin siinä jättää joku kerta välistä. Turha molempia siellä palelluttaa.

No nyt päästiin sitten tälläviikolla kerran selkään (joku muu ratsastaja toki käynyt aijeimmin), hepo täynnä energiaa ja menikin hyvän aikaa kuulon saamisessa takaisin. Pääasiassa päästiin käynti ja ravityöskentelyä tekemään, kentän takia laukkaa ei voitu ottaa. Mukavastikuitenkin loppujenlopuksi tuli Ida kuulolle. Tarkoituksena olikin mennä nyt lauantaina uudestaan selkään ja sunnuntaina valmennukseen.

Äskeen sain kuitenkin soitin omistajalta, Ida on telonut silmänsä. Se on sen hamassa nuoruudessaan kerran ennenkin telonut, silloin pahemmin, mutta eipä se nytkään kivalta kuulostanut. Onnistunut ilmeisesti jotenkin hinkkaamaan silmäänsä kolme pientä reikää sinne jonnekkin takaosaan, naama turvoksissa ja silmä tottakai kipeä. Elikkä liikutuskieltoa jälleen. Eläinlääkäri tulee perjantaina taas käymään ja katosmaan silmän tilaa, nyt sitä hoidetaan joka toinen tunti tiputtamalla silmään jotain ainetta. Huomenna menen itse tallille ratsastamaan erään toisen hevosen, Volnan (jos joku perniöläinen blogia lukee, niin varmaan tunnistaa), ja samalla sitten moikkaamaan Idaa ja kyselemään vähän lisätietoja. Katsotaan nyt kuinka kauan tämä saikku taas kestää, ja kuinka keskittymiskyvytön ratsu meillä on alla kun liikkumaan saa taas lähteä. No eiköhän se siitä, ainakin energiaa on.

0

maanantaina, syyskuuta 30, 2013

28.9 Koulukisat kotimäessä.

 
Pitkästä aikaa ehjä kamera, hieno ilma ja lupaavalta tuntuvat kisat. Mikä voisikaan enää mennä pieleen? No se, että kuvaajalle tietenkin nousee kuume, jonka jo luulin menneen ohitse. Voi tätä syksyn flunssa-aikaa.
 
No jokatapauksessa, pääsin olemaan paikalla muutaman tunnin aamusta. Mikä on toki parempi kin ei mitään. Tietenkin olisin halunnut ehdottomasti nähdä sen helppo A luokan, sillä tottahan on että he c tasoisia ratsukoita näkee huomattavasti useammin kuin noita. Mutta ei auta, armoton palelu ja väsymys ajoivat tämän suht sitkeänkin kuvaajan kotio aika nopeasti.
 
Olisin halunnut kuvata C:n tuolta kentän laidalta pitkältä sivulta, mutta aurinko oli niin suorassa vastavalossa, etten oikein selvinnyt siitä. Siispä siiryin ja jouduin ottamaan rumemman taustan kuviin, mutta sainpahan kuvattua. Ne muutamat mitä kuvasin HeB luokasta, ovatkin sitten paremmalla taustalla.
 
 
 
Tästä huolimatta taisin saada silti pari ihan kivaa kuvaa. Parhaimmat taisivat tulla jopa koko päivän ensimmäisestä ratsukosta, näin omaan makuuni (päivän ensimmäistä nimenomaan koitin kuvata eri paikasta kuin koko luppu heC luokkaa). Samoin testailin myös hieman eri aukon arvoja. Yleensä tykkään kuvata aukolla f4, sillä siinä on hiukan pelivaraa syväterävyyden kanssa, sekä se on omassa putkessani hyvin tarkka aukko ja tarkennus osuu helposti kohdilleen, vielä niin että tausta hieman sumenee/pehmenee. Nyt testasin kuitenkin parin ratsukon aikana käyttää jopa f2.8 aukkoa maximaalisen taustan sumeuden aikaansaamiseksi. Tosin tarkennushan tuossa falskaa vähän helpommin. Saa nähdä harjoittelenko sen käyttöä lisää, vai tyydynkö näissä peruskuvissa tuohon nelosen aukkoon.
 
 
Joku jo varmaan huomasikin suosikkiaskellajinni kuvata?
Ja kyllä ensiviikolla olisi tarkoitus pääsät kotimäkeen jälleen. Tälläkertaa jos nyt pääsisi vihdoin kokopäiväksi. Näköjään ei kuitenkaan kannata odotella liikoja, mennyt vähän ongelmaisesti omalta osaltani tämä kuvaamisen loppukausi. Toivottavasti saadaan siihen suhteellinen päätös ja ensivuonna uudestaan näin kisakuvaamisen osalta! (ja ehkä sitä jotkut hallikisat voisi ensikuun jälkeen jostain vielä koittaa bongata.
.)
3