keskiviikkona, tammikuuta 22, 2014

Saikkuilua

Syy miksi ette ole kuulleet Idasta hetkeen.

Tosiaan, viimeviikoilla on ollut tarkoituksena mennä idan kanssa kahtiin valmennuksiin, ja ratsastella muutamia kertoja itsenäisesti. Kuten otsikosta voi kuitenkin päätellä, tämä ei ole ihan onnistunut. 

Pari viikkoa sitten minun piti osallistua valmennukseen Idan kanssa, lopputuloksena se että olin ratsastuskoulun ponin kanssa kyseisessä valkussa. Tämä siitä syystä, että ida oli saanut vähänaikaa sitten rokotteet, joiden mukana oli jäykkäkouristusrokote ja tyttö oli sitten siihen reagoinut. Kaulaan kasvoi kämmenen kokoinen patti, ei tosin korkea, mutta kämmenen levyinen ja ell. sanoi että muutamia päiviä lepoja ennen kuin taas liikutukseen. No tämän jälkeen iski sitten paukkupakkaset tännekin päin suomea ja pollen kanssa olisi voinut vain kävellä, kun se oli niin pitkään seisonut, joten omistajan kanssa yhteistuumin päätettiin siinä jättää joku kerta välistä. Turha molempia siellä palelluttaa.

No nyt päästiin sitten tälläviikolla kerran selkään (joku muu ratsastaja toki käynyt aijeimmin), hepo täynnä energiaa ja menikin hyvän aikaa kuulon saamisessa takaisin. Pääasiassa päästiin käynti ja ravityöskentelyä tekemään, kentän takia laukkaa ei voitu ottaa. Mukavastikuitenkin loppujenlopuksi tuli Ida kuulolle. Tarkoituksena olikin mennä nyt lauantaina uudestaan selkään ja sunnuntaina valmennukseen.

Äskeen sain kuitenkin soitin omistajalta, Ida on telonut silmänsä. Se on sen hamassa nuoruudessaan kerran ennenkin telonut, silloin pahemmin, mutta eipä se nytkään kivalta kuulostanut. Onnistunut ilmeisesti jotenkin hinkkaamaan silmäänsä kolme pientä reikää sinne jonnekkin takaosaan, naama turvoksissa ja silmä tottakai kipeä. Elikkä liikutuskieltoa jälleen. Eläinlääkäri tulee perjantaina taas käymään ja katosmaan silmän tilaa, nyt sitä hoidetaan joka toinen tunti tiputtamalla silmään jotain ainetta. Huomenna menen itse tallille ratsastamaan erään toisen hevosen, Volnan (jos joku perniöläinen blogia lukee, niin varmaan tunnistaa), ja samalla sitten moikkaamaan Idaa ja kyselemään vähän lisätietoja. Katsotaan nyt kuinka kauan tämä saikku taas kestää, ja kuinka keskittymiskyvytön ratsu meillä on alla kun liikkumaan saa taas lähteä. No eiköhän se siitä, ainakin energiaa on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti