Että ihminen, joka aloitti ajatuksella "ei kuvia kuulu muokata, se on huijausta", on nyt aivan hurahtanut kuvamanipulaatioihin.
Kun kuvaamisen joskus aikoinaan aloitin, ajattelin itsepintaisesti, ettei kuvia kuulu muokata. Se oli huijausta, hyvä kuvaaja kykenisi tekemään kaiken kamerassa. Monellako muulla on ollut tällainen ajatus? Tällä ideologialla meninkin muutaman vuoden ihan tyytyväisenä.
Aloin siis suhtautua kuvan säätöihin erittäinkin positiivisesti. Niiden kanssa sain nostettua kuvia uudelle tasolle, tuli ymmärrettyä idea siitä, että suoraan kamerasta otettu kuva on raakaversio, se pitää vielä viimeistellä voidakseen olla hyvä. Toki suoraan kamerastakin tullut voi olla hyvä, ammattilainen saisi varmasti aikaan ihan erilaista jälkeä kuin tusinaharrastajat, mutta miksi en voisi nostaa omien kuvien laatua jälkikäsittelemällä niitä. Viimeistään jälkikäsittelyn tärkeys nousi esiin, kun vaihtoi raw kuvien puolelle, ne kun ovat ihan keskeneräisiä kamerasta tullessaan. Toki rawiksi tuli vaihdettua myös niiden säätömahdollisuuksien takia.
Jos nyt ajatellaan tämän hetkistä ajatusmaailmaani, niin ajattelen kuvanmuokkauksen ja kuvan tekemisen jo kahdessa eri kategoriassa. Omaan päähän on tullut ajatus ns. "perusmuokkauksesta", jossa tosiaan käsitellään vain valoja, valkotasapainoja, värejä yms. kuvaan liittyvää hienosäätöä. Tässä sarjassa liikkuvat peruskuvat, ja oikeastaan kaikki "todellisuuden" kuvaaminen. Toisena ovat sitten nämä, joita varmasti voi kuvamanipulaatioiksikin sanoa. Olen löytänyt tästä itselleni aivan uuden tavan tehdä kuvia, uuden tavan ilmaista ajatuksia tai toteuttaa sitä pientä osaa itsestäni joka haluaa olla luova. Tai yrittää olla luova. Koen sen jotenkin valokuvaamisen ja piirtämisen välimaastona, jos pitäisi jotenkin tunnetta tai mielleyhtymää koettaa avata. Aloitin yksinkertaisista taustan vaihdoista, nykyään koetan ideoida jotakin muutakin.
Kun kuvaamisen joskus aikoinaan aloitin, ajattelin itsepintaisesti, ettei kuvia kuulu muokata. Se oli huijausta, hyvä kuvaaja kykenisi tekemään kaiken kamerassa. Monellako muulla on ollut tällainen ajatus? Tällä ideologialla meninkin muutaman vuoden ihan tyytyväisenä.
Pian alkoi kuitenkin kyseisen ajatuksen pohtiminen. Onko se sittenkään niin väärin, jos vähän muokkaan tuosta värejä ja tuosta valotuksia. Kun siitä kuvasta tulisi siten niin paljon paremman näköinen. Aloin hyväksyä pienet muutokset omissa kuvissa, sillä eihän se pieni jälkisäätö itse kuvaa muokannut. Vähän paransi vain. Kisakuvien kokoisille massoille en vielä kuitenkaan jaksanut ruveta mitään tekemään, yksittäisiä kuvia käsittelin ainoastaan, tai niitä joita pyydettiin lähettelemään isoina versioina.
Samaan aikaan rupesin myös lueskelemaan erilaisia valokuvaukseen liittyviä englanninkielisiä lehtiä. Kuvaamis into kasvoi, halu kehittyä kasvoi. Lehtiä lukiessa tuli kuitenkin huomattua pari aika oleellista seikkaa kuvan muokkaamattomuutta koskien. Yksikään lehteen päässyt lukijan kuva (jotka muuten olivat kaikki omaan silmään lähes ammattitasoisia) ei ollut käsittelemätön. Usein parannusehdotuksissakin oli jonkinnäköistä muokkausta värien, rajausten tms. suhteen. Osassa tietenkin myös ihan kuvan asetelmointiin ja kuvaustilanteisiin liittyviä vinkkejä.
Aloin siis suhtautua kuvan säätöihin erittäinkin positiivisesti. Niiden kanssa sain nostettua kuvia uudelle tasolle, tuli ymmärrettyä idea siitä, että suoraan kamerasta otettu kuva on raakaversio, se pitää vielä viimeistellä voidakseen olla hyvä. Toki suoraan kamerastakin tullut voi olla hyvä, ammattilainen saisi varmasti aikaan ihan erilaista jälkeä kuin tusinaharrastajat, mutta miksi en voisi nostaa omien kuvien laatua jälkikäsittelemällä niitä. Viimeistään jälkikäsittelyn tärkeys nousi esiin, kun vaihtoi raw kuvien puolelle, ne kun ovat ihan keskeneräisiä kamerasta tullessaan. Toki rawiksi tuli vaihdettua myös niiden säätömahdollisuuksien takia.
Jos nyt ajatellaan tämän hetkistä ajatusmaailmaani, niin ajattelen kuvanmuokkauksen ja kuvan tekemisen jo kahdessa eri kategoriassa. Omaan päähän on tullut ajatus ns. "perusmuokkauksesta", jossa tosiaan käsitellään vain valoja, valkotasapainoja, värejä yms. kuvaan liittyvää hienosäätöä. Tässä sarjassa liikkuvat peruskuvat, ja oikeastaan kaikki "todellisuuden" kuvaaminen. Toisena ovat sitten nämä, joita varmasti voi kuvamanipulaatioiksikin sanoa. Olen löytänyt tästä itselleni aivan uuden tavan tehdä kuvia, uuden tavan ilmaista ajatuksia tai toteuttaa sitä pientä osaa itsestäni joka haluaa olla luova. Tai yrittää olla luova. Koen sen jotenkin valokuvaamisen ja piirtämisen välimaastona, jos pitäisi jotenkin tunnetta tai mielleyhtymää koettaa avata. Aloitin yksinkertaisista taustan vaihdoista, nykyään koetan ideoida jotakin muutakin.
En siis enää pidä runsasta kuvankäsittelyä tai vastaavaa pahana asiana, enemmänkin mahdollisuutena. Ajattelenkin, ettei näitä kahta kuvaamisen tapaa edes kannata koittaa tunkea samaan sarjaan tai kategoriaan. En pidä kumpaakaan toista huonompana, kumpaakaan toista väärempänä. Parhaimmillaan ne ehkä jopa tukevat toisiaan. Tai näin ainakin haluan kovasti uskoa, sillä kahta eri tapaa käyttäen saa omasta tekemisestäänkin laajempaa ja mielenkiintoisempaa.
Hyvä teksti! Tunnistan itseni tästä helposti: minäkin sanoin ensin ehdottoman ein kaikelle kuvankäsittelylle, kunnes huomasin mainitsemasi "perusmuokkauksen" hyödyt - minähän vain hiukan parantelen :) Nykyään tunnistan itseni lähinnä dokumentoivaksi kuvaajaksi, joka kuvaa näkemäänsä ja kokemaansa, mutta myös varsinainen kuvamanipulaatio kiinnostaa. Jälkimmäisessä olen kuitenkin vielä niin vasta-alkaja, että pääasiassa nautin toisten taideteoksista ja haen sitä omaa luovuuttani ja suunnittelen, minkälaista kuvaa voisin itse manipuloida ja millä tavalla. Nämä sinun kuvamanipulaatiosi ovat upeita ja on hienoa, että jaat näitä meidän muiden nähtäväksi. Mielelläni myöskin lukisin postauksia, joissa kerrottaisi näiden kuvien työvaiheista :)
VastaaPoistaTähän mennessä tehdyistä taitaa itseasiassa melkein kaikista ollakkin nuo työvaiheet näkyvillä, vanhempia postauksia vaan selaamaan! (tai ainakin melkein kaikista, tuosta sinisestä ja alimmaisesta ainakin on) Itsekkin näissä täysin vasta-alkaja, mutta koittamalla oppii :D
PoistaOlen huomannut että aika monella harrastusta aloittelevalla on just tollanen ajatus että muokkaaminen on huijaamista. Jotenkin tuo katoaa liki kaikilta kumminkin kun aiheeseen perehtyvät. :D Itse en valokuvaa niin en tiedä mistä tuo johtuu ja kun videokuvaukseen muokkaaminen on kuulunut kameran alkuajoista alkaen.
VastaaPoistaEi silleen että kaikkien harrastelijoiden olisi "pakko" muokata, mutta sillä tavoin saa hyvästä kuvasta paremman. Mahtavasta kuvasta upean jne.
Jos taas sanotaan, että muokkaaminen on valehtelua, niin vastaisin, että kaikki kuvat kertovat rajallisesti sen mitä kuvaaja on halunnut kertova eli ihan maksimissaan vain osa "totuutta" ja sen väittäminen rehelliseksi totuudeksi on sitten valehtelua. Ihan lähtien siitä mihin suuntaan kuvaa. Jos kuvaat vaikka ihmistä tiellä jonka toisella puolella on roskaläjä, päätätkö kääntää sille selkäsi ja kuvata toisesta suunnasta taustaksi auringonlaskua niityllä? Kuvaajan valinta joka muokkaa oleellisesti kuvan sisältöä ja tunnelmaa.
Löpinät sikseen. :D Kuten sä kirjoitit, pystyy paremmin käyttämään mielikuvitustaan ja mieltään kun avaa mahdollisuuksien maailmalle oven.
Hyvin kirjoitit! Ja nimenomaan tuo että kuva on vainn"osa totuutta", se iskee hyvin myös tavallisen hevoskuvauksen puolella. Oman kokemuksen mukaan nimittäni muutamalla hyvin yksinkertaisella kikalla vähän huonommankin ratsastuksen saa näyttämään inan paremmalta (ei nyt loistavalta, mutta hieman siedettävämmältä jne), Laihemman ja lihaksettoman inan pyöreämmältä jne. Eli mikä onkaan siis täysin totta.
PoistaNäkisin että se on sitä kun nälkä kasvaa syödessä. Kun ihan kiva ei enää riitä. Kuten varmaan jokaiselle kuvaajalle on käynyt, että aloittaa pokkarilla. Tarvitaan lisää, ostetaan järkkärikamera ja kittilinssi. Ei riitä, ostetaan parempi linssi. Ei riitä, ostetaan parempi runko jne. Sama kuvankäsittelyssä. En käsittele. No jos vähän rajaan. No jos vähän värejä. Aiettä kun tuo tolppa taustalla häiritsee, jos poistan. Jos suoristan. Jos.... Ja siinä sitä ollaan :D
VastaaPoistaNäinhän se äkkiä on, pian mikään ei enää riitä :D Mutta ainakin sitä tietää kehittyvänsä kun standardit nousee jatkuvasti! :)
PoistaHyvä teksti, tykkään! Otat kyllä hienoja kuvia ja muokkaamalla ne paranee todella paljon. Jos vain itsekin jaksaisi muokata omia kuvia.
VastaaPoista