Haluaisin muistaa kuvistani ja kätteni jäljestä ne hyvät asiat. Valokuvaan ja kehittymiseen kuuluu hyvin vavasti kritiikki ja reflektio, joiden kautta kehittyminen on mahdollista. Koska itse haluan jatkuvasti kehittyä ja tulla paremmaksi kritisoina jatkuvasti omaa työtäni, uusin on hetken aikaa ok kunnes se ei enää kelpaa itselleni. On toki tärkeää katsoa omaa tekemistään kriittisin silmin, mutta jos oiken asiaa ajattelen olen itselleni välillä vähän turhankin ankara.
Siispä mietin, miten voisin saada myös onnistumiset elämään taustalla. Joskus voisi miettiä mikä näissä onnistui sen sijaan, että mitä pitää ensikerralla parantaa. Olenkin haaveillut teetättäväni omista suosikkikuvistani n. 20x30cm tulosteita ja tekeväni työhuoneeni seinälle "parhaat kuvani" kollaasin muistuttamaan itseäni siitä, että kyllä joskus itsekkin onnistuu. Se voisi sisältää niin hevoskuvia kuin lemmikkikuviakin. Työhuoneeni seinä olisi tälle parempi kuin loistava paikka, sillä se on kokonaan valkea, eikä siinä ole muuta ympärillä.
Idea kuvaseinästä itsestään on kytenyt päässäni jo pidemmän aikaa. Oikeastaan jo ennen kuin muutimme omaan asuntoon. Vuokra-asunnossamme ei vaan ollut sopivaa paikkaa tälle, joten homma jäi toteuttamatta. Nyt kun mahdollisuus olisi, törmäsin toiseen ongelmaan. Siis voitteko edes käsittää kuinka vaikeaa sellaisten kuvien valitseminen voi olla! Ihan jo siltäkin kantilta, että ensin saat ajatuksen: "tältä ja tältä kuvauskerralta muuten löytyy varmasti sopiva", menet katsomaan kansiota ja sitten... mikään ei kelpaakkaan vaikka ennen niitä piti oikein upeina ja hienoina. Yritä tässä nyt sitten tehdä asian eteen jotakin.
Sama idea toistuu myös muualla. Meillä on kotona pieni matka käytävää, johon olen haaveillut ns. "kotigalleriaa", eli muutamia onnistuneimpia hevosten studiokuvia suurina printteinä. Aina ajoittain noita kuvia selailen, mutta kun pitäisi päättää mistä haluaisin taulut teettää, ei jälleen mikään ole tarpeeksi hyvä. Uusia kuvia siis ottamaan, kunhan se on taas vaan mahdollista. Onneksi sentään yksi taulupaikka on jo sentään lähes valmiiksi mietittynä ja kuvakin on kahta vaille valittu. Tosin tämä kuva ei liity mitenkään elämiin, vaan kuvaksi tulee valikoitumaan yksi otos meidän Lofoottien reissulta parin vuoden takaa. Se reissu on ihan oma lukunsa, mutta sen muistan aina ja samaisille alueille pitää päästä vielä joskus uudelleen. Mielettömät ympäristöt.
Tätäkin postausta koristavat nyt pääosin lemmikkieläinten kuvat, sillä en löytänyt juuri nyt itsenäi miellyttäviä hevoskuvia vuodelta 2020. Ehkä siis laitankin seinälle lopulta vain lemmikkieläimiä. Saas nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti