Varsakesä jatkuu

Kuvissa kolmen päivän ikäinen vuonohevosvarsa ylpeän äitinsä sekä kasvattajansa kanssa.

4

Ensimmäisiä vuodelta 2015!

Neljä kerrosta paitoja, sama määrä housuja. Vilukissako? En ainakaan minä! Tämä kuvauspäivä olikin tehty aivan mahtavasta pakkassäästä kivojen ponien seurassa. Vuoden ensimmäisinä malleina toimivat siis shetlanninponiruuna Promisehill Iseland Prince, sekä vuonotamma Solsikkens Blenda. Molemmat ovatkin jo monelle varmasti hyvin tuttuja täältä minunkin blogini puolelta, aika säännöllisesti kun näitä kavereita tulee kuvattua.

Päivä aloitettiin Blendan kanssa, ensin vähän juoksutusta, ja tämän jälkeen pellolla kävelyä sekä lopuksi pari klassinen pääkuva. Koitinkin peltoilun aikana ottaa vähän omassa kuvaamisessani poikkeavia otoksia, eli normaalia enemmän upeaa talvitaustaa mukaan kuviin. Tämä ratkaisu myös siksi, että ainakana omaan silmääni käynti ei ole se mielenkiintoisin mahdollinen askellaji kuvata. Miksi blendan kanssa vain käveltiin? No ensinnäkin poni oli ensimmäistä kertaa elämässään pellolla, ja hepo on vielä hyvin nuori. Toiseksi huomasimme sen kehittävän niin mojovat tilsat, että kävelykin piti lopettaa pian sen siliän tien. Oli siinä ponilla korkoja, itsekkään en noin korkeilla kengillä ole montaa kertaa kävellyt, onneksi saatiin ne irti.

Melkoset korot meillä.. Vieressä hanska antamassa vähän viitettä koosta

Blendan ratsuilun jälkeen oli aika hakea Prinssi kameran kohteeksi. Tälläkertaa piti olla suht reipas, sillä poniparka oli ihan naku! Herra oli joutunut klipperin kohteeksi, töissä kun tulee aina niin kova hiki, ettei sellainen karvapallero meinaa millään kuivua. Onneksi Prinssi oli oikea herrasmies ja pihalla meni vain muutaman minuutin verran, osaa se sen verran hienosti pysytellä paikoillaan! Onhan se nyt kuvaajallekkin helpompi kun toinen ei häärää yhtä ympyrää kokoajan. Prinssin väri tosin ei ollut ihan niin kuvaajaystävällinen, mustahan se poni nimittäin on... Ei ihan se ykkösvalinta valkoista taustaa vasten, mutta omaksi yllätyksekseni kunnialla tuli siitäkin selvittyä. Loppuun vielä molemmista poneista klassiset pääkuvat.

nojoo, eihän se nyt ihan musta näin klipattuna ollut, mutta tarpeeksi tumma kuitenkin!

ei ihan perinteinen rakennekuva, mutta oli jotenkin niin kiva ja shettismäinen kuva.

Nyt kun vihdoin ja viimein rupean saamaan nämä kuvat ajantasalle, niin koitan ruveta taas saamaan postauksiin tekstejäkin mukaan. Mikäli jollakulla lukijoista on jotakin ideaa, mitä tahtoo tulevana vuonna kuulla tai tietää, niin pistäkää kommenttia ehdottomasti tulemaan! Varsinkin näin talviaikaan kun kuvausrintamalla on vähän hiljaista, olisi kiva saada blogiin jotakin sisältöä.

3

Vuonovauva selästä ja maasta

Nämä kuvat on itseasiassa otettu marraskuun puolella, mutta saan ne nyt vasta tänne blogiin! Olin taas kuvaamassa blogissa jo ennenkin nähtyä vuonohevosta sekä maasta, että selästä. On se aika taitava nuori, vaikkei maastakäsin haluttaisi pysyä niin kauaa paikoillaan, että jonkunnäköinen rakennekuva saataisiin aikaiseksi!

Kuvia olisi oikeasti monenmoisesti enemmän (varsinkin ratsastuskuvia), mutta jotteivät silmänne saa liikaa kuormitusta tästä söpöläisestä niin laitan esille vain muutaman. Kommentteja saa toki heitellä, kuten aina ennenkin!

juuu... tämä oli ainoa kuva mihin saatiin lapsi kokonaan....
Ei ehkä niin klassista ja edustavaa, mutta on se aika söpö!

5

Vuonisvarsa pellolla

Mitäs se kolmivuotias vuonisvarsa mahtaa ajatella ajatuksesta kuvaaminen ja keskittyminen? No se meni suunnilleen näin: "Ei en pysy paikoillani! Kyllä, minä kuovin! Kyllä, sättään ja kääntyilen! EI en todellakaan laita korvia höröön!". 

Jostain kumman syystä nämä Blendan kuvaamiset tehdään aina aika lyhyesti, kun ei tuo vauva jaksa keskittyä varttia kauempaa. Toki parannustakin tässä asiassa on jo tapahtunut, nyt vain mentiin uuteen hauskaan paikkaan pellon reunalle, eikä minnekkään kentän lähistölle. Loppujenlopuksi onneksi saadaan aina pari kivaa kuvaa, eihän tuommosesta söpöliinistä voi olla kuvaa saamatta.

Idan blogista näät myös niitä ei edustavia versioita kuvista.

0

Juoksutuksen kuvaamista

Miten päivän piti mennä? Perjantaina oli hirmuiset suunnittelut Idan kanssa, miten lauantain kuvaamiset ja ratsastukset hoideltaisiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensin piti kuvata vuonisvarsa blendaa, jonka jälkeen itse kiipeäisin hevos-Idan selkään ja ratsastelisin sitä, samaa aikaa Volna laitettaisiin kuntoon ja se tulisi aloittelemaan silloin kun itse olisin lopettelemassa ja ehtisin tätäkin hevosta kuvaamaan. Arvaako kukaan onnistuiko tämä suunnitelma? No eipä tietenkään, pienten sattumusten jälkeen kuvattiinkin Blendan juoksutusta, ja sen jälkeen Volna ja Ida samaa aikaa kentälle ja joku muu kameran päähän heilumaan.

Menihän tuo näinkin, mutta kuvat eivät olleetkaan ihan sellaisia mitä niiden kuviteltiin olevan. Aloitellaan nyt ensin näistä Blendan juoksutuskuvista ja mennään sen jälkeen vasta omiin ratsasteluihin seuraavassa postauksessa tuossa sunnuntain/maanantain aikana. Maanantaina kiipeän nimittäin jälleen Idan selkään.

Juoksuttamista liinan päässä on ainakin omasta mielestäni hankalahko kuvata. Siinä on hyvin hankala saada liina siististi mukaan kuvaan ja helposti hevosen asento näyttää, no, oudolta. Joko kyseinen eläin on kaatumassa sisäänpäin, tai sitten otollinen hetki ehtii juuri mennä ohi näppien, mahdollisesti mukana saattaa olla myös kaikenmaailman säätämistä mistä saada epämääräisiä tilannekuvia. Varsinkin tällaisen vauvan tapauksessa kun ei vielä aivan tasapainossa osaa liikkua. Oman haasteensa teki myös päivän valotus, sankka pilvi ja melkeen sateista, elikkä hämärää oli. No ainakaan ei ole kovia varjoja, tosin riittämättömien suljinaikojen kanssa saatiinkin sitten kamppailla vähän enemmänkin kuin vähän, suuren osan kuvista totesin olleen tärähtäneitä. Enköhän siitä huolimatta tähän muutaman julkaisukelpoisen saa näytille.

Kyllä se lapsihevonenkin väläyttelee.

Liinan päässä vai vapaana?

Ja tässä sitten vielä pieni kuva meistä idan kanssa, pahoittelen laatua, meidän aikana ilmeisesti pimeni jo jonkin verran. On muuten hauskannäköistä kun itsellä jo paksut talvivaatteet päällä, eihän sitä tuonne sovi ollenkaan :D Ei me kyllä muutenkaan kovinkaan ehkä edustavilta näytetä, mutta me treenaillaan niin ehkäpä ensikesänä ollaan jo melkeen edustuskunnossa! Tai ainakin lähempänä edustuskuntoa taas.

2

Pääasiassa pääkuvausta

 

Pahoittelen jo nyt, kun blogger huonontaa kuvien laatua ja saa ne näyttämään epätarkoilta.

 

Käväisin tuossa maanantaina kuvailemassa Idan poneja. Tälläkertaa molemmat ponit pääsivät kameran kohteeksi, niin formula-Prinssi kuin nallekarhu-Fridakin. Keskityttiin pääasiassa ponien pääkuviin, muutama ratsastuskuva tuli tosin otettua fridasta ja prinssistä taas rakennekuva. Hirveän pitkä ei kuvaussessiomme ollut, itse kun ratsastin hevos-idan vielä nopeasti tuohon päälle. Hyvin perinteisiä kuvia siis otettiin.

 

Valo rupesikin olemaan siinä iltaa kohden mukavan pehmoinen, ja löydettiin hyvä varjopaikka mistä saatiin mukavat valotusolosuhteet molempien ponien kuviin. Testailtiin myös vähän jännää vastavalokuvausta, mutta siihen ei niin jaksanut keskittyä ponit, kuin kuvaajakaan. Aivan lopuksi prinssi pääsi vielä vähän piehtaroimaan. Tässäkohtaa kuvaaja kuitenkin vähän unessa, eikä ehtinyt ottaa hauskoja piehtarointikuvia niin, että ne olisivat onnistuneet. Omat suosikkikuvani kuitenkin tulivat pikku Prinssiponista.

 

 Puhukoon kuvat nyt kitenkin enemmän puolestaan. Joskus voisin ehkkäpä tehdä sellaisenkin postauksen mihin laittaisn loppuun saakka muokattuja kuvia, tai muokkausvaihtoehtoja. Aikaa kun tuntuu yleensä olevan näiden postausten tekemiseen niin tuhottoman vähän, ettei semmoisia yleensä ehdi normaalisti tekemään.

 

Minua muuten kiinnostaa, mitä haluaisitte tietää näistä kuvausreissuista? Vai haluatteko vain nähdä kuvia. Kertokaahan ihmeessä mielipiteenne!

 

 

 

 

 Siinä prinssin poseeraukset, sitten olisi fridan vuoro.

 

 

 

 

Ja sitten olisi vielä loppukevennyksen paikka!

Ja nyt poni korvat höröön!

Prinssi sanoo: Ei jaksa enää

 

ahhhhhhhhhh, mitä hiekkaa.

 

 

 

4