maanantaina, maaliskuuta 15, 2021

Testiin ns. rim light


Kerran kun kaivoin kotona pienet diy studiokamppeeni esiin niin enhän studiohommia nyt voinut jättää omien kissojeni kohdalla vain yhteen kertaan. Siispä kamat pääsivät uudelleen käyttöön. Olen useampaan kertaan miettinyt, että haluaisin hevosille luoda ns. rim light setupin. Muutaman kerran tätä olen koittanutkin, ja tullut tulokseen, että ihan täydellisesti se ei näillä spekseillä ja välineillä vielä onnistu, mutta edestäpäin sain luotua jo jotakin aikaiseksi. Niinpä tämän kotitestin teemaksi tuli rim light, nyt kun kohteet olivat inasen pienmpiä. Toki nämä testikappaleet olivat liikkuvuudeltaan vähemmän hallittavissa  näin lähes itsekseen.

Niin sanotut low key kuvat on aina napanneet omaan silmään ja kuvamakuun. Onnistuessan ne ovat todella kauniita, niinsanotusti täyttää taulumateriaalia, ja low key kuva rim light:lla tuo kuvaan omaan silmään tietynlaista särmää ja herkkyyttä samaan aikaan. Se korostaa paljon muotoja, ja sen vuoksi tuntuikin että eläimen asento on tässä todella tärkeässä roolissa. Yksi haastetekijä vilkkailla kissoilla siis lisää. Rim light itsessään siis on sellainen, jossa valo tulee takaa/takaviistosta kohteeseen ja valaisee näin sen reunat tai inan siitä enemmän, miten kuvan on sitten itse suunnitellutkaan. Kohteen kameran puoli itsessään jää hyvinkin tummaksi, osassa kuvia jopa mustaksi. Esim täällä englanniksi selostettu erilisia rim light tyylejä. Tuo nyt oli ensimmäisiä mikä tuli googlesta vastaan, asiaa valaistuksestahan löytää hakemalla suhteellisen helposti.

Koska ensitestiä en pystynyt tekemään kissan kanssa sai rouva kukkaruukku toimittaa esitestaajan virkaa. Sen avulla suuntasin valoja ja säätelin niiden voimakkuuksia. Koska tilani oli pieni, ja käytössä ainoastaan ryppyinen lakana taustana, en voinut ottaa kissoista kokokuvia. Lakana niiden alla näytti suorastaan hirveältä, pää ja rintakuvia oli siis tilauksessa.  Muutenkin olisin voinut haluta salamia jopa vielä vähän alemmas, ainakin toiselta puolelta, mutta kolmijalat eivät vain taipuneet alemmas, joten sillä mentiin. Joskus olen kääntänyt salamat kyljelleenkin toki makaamaan, mutta tällä kertaa en niin mahtunut tekemään. Huomasin myös, että kissojen pienuuden takia valoa vuosi välillä jopa liikaa niiden kamerapuolelle jos ne liikkuivat vähääkään väärään asentoon. Helppoa vai? No ei, onneksi täällä kertaa minulla oli ihminen näitä lelikkittämässä,, mutta kyllähän nuo silti suht hallitsemattomasti sinkoilivat ympäriinsä. Pitänee taas jatkaa meidän älykkäämmän kissan koulutusta, viime kesänäkin se onnistui palkkauksen voimalla pysymään pitkäänkin paikallaan.

Muisti listana seuraavaan kertaan: 1. Pyydä paikalle assari joka kerta 2. hanki musta taustakartonki. 
3. älä polta elukoita puhki valolla



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti